Luoddaplánas Guhtura ja Riebanjoga gaskii

Geaidnohálddahus lea johttáheame plána, man mielde dat háliida Guhtura ja Riebanjoga gaskii luotta. Dát luodda oanidivččii mátkkálaččaid Suoločielggi ja Levi gaskka johtalusa doarrásguvlui. Luodda manalii golmma bálgesa čađa ja luddelii Bátneduoddara meahcceguovllu. Luoddavárrehus lea merkejuvvon maid dađi bahábut Sámi leana eanangoddelávvii, man stáhtaráđđi lea váfistan. Luoddadárbbu ákkastallet geavadis dušše turismadárbbuiguin. Luodda mávssálii unnimusat dáláš árvvoštallama mielde 5,7 miljovnna euro, muhto golut bohtet sihkkarit stuorrut. Luodda oanidivččii Suoločielggi ja Levi gaskka guhtta miilla ja Anára ja Gihttela gaskka guđain kilomettariin. Juohke oaniduvvon kilomettar Suoločielggi ja Levi gaskkas mávssálii váile 100 000 euro.

Turisma addá barggu Sámi guovllus hui olu olbmuide, maiddái sápmelaččaide. Guovllugeavahusa ii sáhte goitge plánet dušše turismadárbbuid váste. Oba Sámi boahtteáigi plánejuvvo dál geavadis hui guhkás dušše turismadárbbuid várás. Ovttabealat guovllugeavaheamis leat goit iežas várat. Dálkkádatrievdan, riikkaidgaskasaš politihka váikkuhusat ja lassáneaddji gilvu turismmas sáhttet váikkuhit dasa, ahte boahtteáigge Sámi guovllu turisma sáhttá leat uhkiduvvon. Mu mielas lea jierpmálaš gargehit dáláš turismaguovddážiid daidda várrejuvvon guovlluide, iige biđget turismaguovddážiid hui viidát sierra guovlluide. Dat ii leat ekologalaččat suvdilis čoavddus, ja dat heađušta boazobarggu.

Jos luodda dahkkojuvvolii, de dat álkidahtálii fas ođđa turismaguovddážiid vuođđudeami luoddagurii áidalas meahccái. Luoddafidnu sáhttá juobe leat juobe heittot sturrodagas dáfus unnit Suoločielggi gárggiideapmái. Suoločielggis ja Levis lea maid sierralágán profiila. Dát guokte guovddáža geasuheaba sierralágán mátkkálaččaid ja dán galgá doallat mielas. Galgá maid fuomášit, ahte Gihttelii ja Suoločielgái bohtet olu mátkkálaččat girdiid mielde ja almmolaš fievrruiguin, linnjábillaiguin ja Kolari bakte maid togain. Luoddaoktavuohta ii váikkut sin johtimii sierra turismaguovddážiid gaskka beare stuorrát. Livččii mihá ekologalaččat bidjat deattu dasa, ahte turismaguovddážat lea olamuttos almmolaš fievrruiguin, go ahte dákkáraš luoddaplánaiguin lasihuvvo dárbbašmeahttun priváhtabiillaiguin vuojašeapmi.

Livččii beroštahtti diehtit makkár mátkkálašmeriid mielde luotta dahkan lea rehkenastojuvvon gánnáhahttin ja makkár duođalaš árvvoštallamat leat mearrádusa duohken. Leago omd. oba dutkojuvvonge, ahte leago turisttain beroštupmi golgat doarrásii máinnašuvvon turismaguovddážiid gaskka? Dábálaččat turisttat bohte vahkkui áhpásnuvvat ja vuoiŋŋastit iežaset válljen turismaguovddážii. Sis ii leat bearehaga beroštupmi vuojašit biillain viidát, eandalit dalle jos mátkkálaččat leat vuodján lupmui biillain Lulli-Suomas.

Sámiid ruovttuguovllu luoddafierpmádat ii leat beare buori ortnegis olggobealde turismaguovddážiid. Buohkat geat leat vuodján biillain omd. Gihttela ja Njunnása gaskka, Ohcejoga-Njuorggáma dehe Njellima luotta dihtet gal gokko lea dárbu buoridit geainnuid. Ođđa luoddafidnu válddálii sihkkarit buot boahttevaš jagiid geaidnobuoridanruđaid guhkes áigái ja guođálii báikkálaš olbmuid vuodjin luottaid sakka gáibidan geaidnobuoridanruđaid haga.

Luoddafidnus dahkkojuvvo birasváikkuhusaid árvvoštallan dehege ng. BVÁ-proseassa. Lága mielde BVÁ-prosessas galgá váldit vuhtii fidnu gaskkalaš- ja njuolggováikkuhusaid kulturárbái, muđuid kultuvrralaš ja sosiála áššit eai BVÁ-lágas namuhuvvo. Sámiid ruovttuguovllus dušše birasbáikkuhusaid geahčadeapmi ii leat sámi kultuvrra ja sámiid vuoigatvuođaid dáfus dárbahassii. Sámiid ruovttuguovllu fidnuin galggale álohii geahčaduvvot njuolggo- ja gaskkalašváikkuhusat earenoamážit sámi kultuvrii ja sámi ealáhusaide. Mu ipmárdusa mielde maiddái guhturlaččat vuostálastet luotta dahkama. Sámediggi boahtá oassálastit aktiivvalaččat luoddaplánaságastallamii ja boahtá gáibidit oasálašvuođas ee. BVÁ-fidnu ráhkadeamis. Sámedikki virggálaš oainnu luoddafidnus mii boahtit hábmet Sámedikki čoakkámiin.

Vuottesjávrres 2.3.2008

Juvvá Lemet