Luopmodearvvuođagat

Dál lea manname goalmmát luopmobeaivi ja muitalan maŋimus ođđasiid sámedikki áššiin ovdal go bázán ollásit lupmui. Lean luomus 18.8. rádjái, muhto vástidan dárbbu mielde bloggai boahtán kommeanttaide maiddái luomu áigge. Mannan vahku sámediggi attii cealkámuša Duottar-Sámi eanangoddelávas. Sámediggi ii lean ollenge duhtavaš eanangoddelávvii ja evttoheimmet olu rievdadusaid. Okta stuorimus váttisvuođain lávvagárttas lea várrehus Njunnás-Lismá luddii, mii boađálii sámiid ruovttuguvlui ja meahcceguvlui. Meahcceláhka gieldá luoddafidnu iige luddii leat mihkkege ákkaid. Stuorit fuollan Duottar-Sámi luoddafidnuin lea dálá luoddafoerpmádaga ortnet, omd. Njunnása luodda gáibidivččii vuđolaš divodeami dakkaviđe. Mihá eanet jearga lea gárgehit Anára ja Oarje-Sámi oktavuođaid nu ahte buoriduvvojit dat luottat mat leat juo leame ja nu ahte divvojuvvo Lompolo-Vierelä meahccebiilaluodda albma luoddan.

Sámediggi gáibidii maid geologalaš gávnnosbáikkiid sihkkuma eret lávvagárttas. Dego ovdditnai lávvagárttain váilevašvuohtan leat leamaš lávvamerkemat, mat ovttastahttet vuovdedoalu boazodoaluin seamma lávvamerkemii. Boazodollui galgá leat iežas lávvamerken. Gilbbesjávrre buohta Sáná guovlu lea merkejuvvon lávvagártii turismaválddálaš guovlun. Guovlu galggalii merkejuvvot boazodoalloválddálaš guovlun. Lávvagártii merkejun mohtorgielkásálahagat galget sirdojuvvot mannat gilleguovddážiid gaskii dálá luottaid lahkosiidda.

Eanodaga suohkan lei evttohan eanangoddelávvii ee. Bassičerrui čierastallanhisse huksema, Nieidaskáidái unnafápmorusttegačča huksema, Gilbbesjávrái girdišilljovárrehusa ja dasa lassin beanageasosvuodjindoaimma suovvama meahcceguvlui. Bassičerrui ii sáhte merket čierastallanhissevárrehusa daningo dat lea álbmotmeahccelága vuostá. Gustojeaddji lágáidvuostásaš fidnuid lea aivve dušši evttohit lávvagártii ja dat ájiha dušše eará gárgeheami. Girdišilju vuođđudeapmi Gilbbesjávrái lea hui eahperealisttalaš ulbmil go iihan Eanodaga girdišilljodoaibmage leat gánnáhahtti. Gárgehandoaibmabijut galget čohkkejuvvot Eanodaga girdišilju gárgeheapmái, mii bálvala maid Gilbbesjávrri mátkkálaččaid almmolaš johtalusa bakte. Beanageasosvuodjin heive gal ordnejuvvot dasttánaga giliid lahkosiidda dáláš mohtorgielkásálahagaide, muhto ii meahcce- ja duottarguovlluide.

Mannan vahku sámediggi attii maid cealkámuša meahccelága rievdadeamis. Láhkaevttohusas leat njuolggadusat álbmotlaš meahcceprográmmas ja dan geatnegahtti váikkuhusas nu ahte prográmma stivre vuvddiid dikšuma. Dasa lassin láhkaevttohusas evttohuvvo čuohppanilmmuhusa dahkan ja geatnegahttojuvvo rihkuslága vuođul vesáid dikšun. Sámediggi mearkkaša, ahte sámiid ruovttuguovllus vuovdedikšumis ja –geavaheamis galget váldojuvvot vuhtii sámediggelága ja vuođđolága mearrádusat, mat gusket sápmelaččaid. Sámiid ruovttuguovllus máŋggabeallásaš meahcci lea dehálaš boazodollui.

Sámiid ruovttuguovllus vuovdedikšun- ja čuohppanvuohkin galggalii leat njárbudančuohppan, mii olláhuhttojuvvolii litná gieđahallanvugiid mielde. Njárbudančuohppan dahká vejolažžan sierraagát muoraid seailuma, luonddu biodiversiteahta ja árbevirolaš eanangeavahanvugiid hábmen biotohpaid seailuma ja bohccuiguin bargama ekonomiijavuvddiin sámiid ruovttuguovllus. Obanassiige meahccečuohppama láhkamearrádusain galggalii viggat nd. litná čuohppanvugiid duvdimii ja deaddočuokkisin galggalii leat luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmi ja vuvddiid ávkin atnin suvdilis vugiid mielde. Sámiid ruovttuguovllus galgá čuovvut dušše luondduviđa ja ekologalaš vuovdedikšuma. Sámiid ruovttuguovllus vuovdedikšun galggalii vuođđuduvvat bissovaš šaddadeapmái iige jalgadin čuohppamii ja dan maŋŋelaš vesáid ceggemii.

Sámediggi mearkkáša dasa lassin, ahte meahcit ja vuovddit leat sihke dehálaš meahcástan- ja muorječoagginbáikkit ja mearkkašahtti áhpásnuvvanbáikkit. Davvi-Sámis mehciin lea mearkkašahtti turismadoaibmaárvu, mii doarju báikkálaš ekonomiija. Sámediggi oaidná dehálažžan, ahte oba meahcceláhka ođasnuhttojuvvo ja evttohan dan hohpolaš álggaheami. Láhkaásaheami ođasnuhttinbarggus galggalii suokkardit meahcceguovddážiid sajádaga, gaskavuođa biraseiseválddiide ja láhkamearrádusaide sihke sierralágán ekologalaš vuovdedikšunvugiid ja maiddái earenoamážit vuovdedikšunvugiid sámiid ruovttuguovllus. Sámedikki cealkámušat gávdnojit farggabáliid ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin.

Mannan vahku mannen ságastallame sámi kulturguovddáža arkiteaktadoaimmahagain fidnu ovdáneamis ja gullame arkiteavttaid oainnuid guovddážii gullevaš gažaldagain. Seamma mátkkis mannen oahpásnuvvame Davvebađaeatnama museačájáhussii munnje boahtán oktavuohtaváldima vuođul. Museas lea unna sámi čájáhusoasáš, mii galggalii ođastuvvot vai dat dávistivččii ođđaáigásaš museačájáhussii. Čájáhusas nektojuvvui maid navdojun sápmelaš diehtti (šamána) dákteriggi. Čájáhus gáibida mu mielas joatkkasuokkardeami ja leannai bivdán min kulturčálli vuojulduvvat áššái dárkileappot. Lean maid bivdán museahoavdda váldit munnje oktavuođa luomuid maŋŋel.

Mannan vahku sierra mediat leat muitalan ohcejotlaš sápmelaš fitnodatolbmuid vuođđudan sámi turismafitnodatolbmuid searvvi. Vuosttaš dahkun dan ságadoalli lea kritiseren sámedikki, ahte dat ii váldde vuhtii sámi turiusmafitnodatolbmuid dárbbuid ja váldá vuhtii dušše sámi boazodoalu dárbbuid ja vuoruha daid. Mearkkašan iluin, ahte ođđa sámi searvvit vuođđuduvvojit. Dat álkidahttá sámedikki ja sámi fitnodatolbmuid gaskavuođa ovttasbarggu. Sámediggi váldá mielalis vuostá sámi turismafitnodatolbmuid searvvi álgagiid ja gárgehanjurdagiid aivve seamma ládje go earánai sámi servviid álgagiid. Kritihkka lea ávkkálaš, daningo dat gárgeha sámedikki doaimma, muhto kritihkka galgá vuođđuduvvat duohtaáššiide iige miellagovaide.

Boazodoalu beroštumiid vuodjin lea sámedikki bargu daningo láhkamearrádusat geatnegahttet sámedikki atnit ávvira sámi kultuvrra ja ealáhusaid beroštumiin. Modearna dulkoma mielde árbevirolaš sámi ealáhusaid lassin sámiid ealáhusaide lohkkojuvvojit maid ealáhusat, mat duvdet árbevirolaš ealáhusaid ja mat sáhttet laktojuvvot árbevirolaš ealáhusaide. Sámediggi lea evttohan dán válgaáigodaga doaibmaplánastis, cealkámušainis ja Lappi-bargojoavkkus, ahte earenoamážit ekologalaš, smávva sámi turismadoaibma galggalii dorjojuvvot sámiid ruovttuguovllus. Sámediggi lea máŋggain oktavuođain cealkán ja vuodján ee. namuhuvvon Lappi-bargojoavkkus diehtojohtalusoktavuođaid buorideami daningo dálá dilli bidjá sámi fitnodatolbmuid eahpedásseárvosaš sajádahkii. Sámediggi lea evttohan Sámi (Lappi) eanangoddeplána olláhuhttinplánii viiddes sámi fitnodatobmuid fierpmáiduhttima ja earenoamážit ekologalaš turismma gárgeheami. Sámedikki geahččanguovllus sámi ruovttuguovllu turisma galgá gárgehuvvot nu ahte dat lea ekologalaš ja guođđá nu stuora boađuid go vejolaš báikkálaš dássái ja smávvafitnodatolbmuide. Sávan, ahte ođđa searvi dahká lagaš ovttasbarggu maiddái boazodolliiguin. Ovttasbargguin sáhttá garvit sierra ealáhusaid gaskavuođa ruossalašvuođaid.

Sámiid ruovttuguovllu boahtteáigi gáibida máŋggabeallásaš ealáhusráhkadusa ja dušši riiddut ja gaccalágáid orrun sierra sámi ealáhusaid gaskkas ii doalvvo gosage, muhto mii galggaleimmet viggat ovttas gávdnat daid buriid vugiid, maiguin sierra sámi ealáhusaid boahtteáigi dorvvastuvvo. Mu oainnu mielde sápmelaččat galggale ovttas gárgehit ja bealuštit sámi kultuvrra, daningo sámi kultuvrravuostásaš fidnut ja evttohusat buktojuvvojit geažos áigge min čalmmiid ovdii. Sámi ruovttuguovllu gárgeheapmi ja boahtteáiggi dorvvasteapmi gáibida buot sápmelaččaid ovttasbarggu. Sámediggi váldá áinnas vuostá álgagiid ja jurdagiid sápmelaččain ja sámi servviin áššiid ovddideami várás.

Geassedearvvuođaiguin

Juvvá Lemet