Mánáidkulturguovddážis

Mannan vahku álgu manai sámedikki cealkámušaid guorahallamis ja čoakkámiidda ráhkkaneapmái. Sámediggi attii mannan vahku álggus cealkámuša dálonguovlopolitihkalaš oppalaš prográmmas. Sámediggi lei hui duhtameahttun prográmma osiide, mat gieđahalle sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Sámediggi ovdanbuvttii, ahte prográmmas galget olláhuhttojuvvot ráđđádallamat, main sápmelaččaid gieđahalli osiid áššemeattáhusat sáhttet divvojuvvot ja sámi kultuvrii mávssolaš áššit sáhttet loktejuvvot ovdan.

Mannan vahku duorastaga meahcceráđđehus, nuortalašráđđi ja sámediggi ráđđádalle vuovdesertifiserenkritearas, mii gieđahallá sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Čoakkán gieđahalai 10 sámi guovllu bálgesa boazoisida ovddidan evttohusa ođđa vuovdesertifiserenkritearan. Meahcceráđehus, sámediggi ja nuortalašráđđi čoahkkanit vel guovvamánu álggus dohkkehit ođđa kritearaevttohusaset ja dan maŋŋel sámediggi gieđahallagoahtá máinnašuvvon oktasaševttohusa iežas doaibmaorgánain. Bearjadaga oassálasten biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii, mas gieđahallui ee. Suoma njealját riikaraporta biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimis.

Mannan vahku sámediggi lea ožžon ahkidis ođđasiid Ohcejoga ja Eanodaga suohkaniin. Nuppe ládje go Anára ja Ohcejoga suohkanat, dát suohkanat eaba vuolgán dán jagi ruhtadit mánáidkulturguovddáža. Guđege suohkana ruhtadanoassi lea 3000 euro. Eanodat ja Ohcejohka leaba doarjalan áššis heajos ruhtadillái. In sáhte goitge jáhkkit, ahte 3000 euro seasttuin livččii mihkkege mearrideaddji mearkkašumiid gielddaid ekonomalaš dillái, stuorimus seastimat ja boađut gávdnosežžet eará áššiin. Mánáidkulturguovddáža váldoruhtadeapmi boahtá oahpahusministeriijas ja sámedikkis. Prošeavttas bargá okta doaimma jođiheaddji. Eanas doaimmas čohkiida materiála buvttademiin ja sámiid ruovttuguovllu beaiveruovttuin, rieggáin guossástallamiin ja bearrašiid deaivvademiin. Doaimma olis lea ordnejuvvon jeavddalaš prográmma sámegillii ja sámi kultuvrra mielde. Doaibma lea leamaš hui bivnnut ja bures liikojun, daningo beaiveruovttuin eai leat dálá áigge resurssat ordnet badjelmearálaš guosseprográmma dehe oahpásnuvvanreaissuid.

Suohkaniid iežasruhtadanoassi lea unni, muhto mávssolaš, daningo sámiid ruovttuguovllu mátkegaskkat leat guhkit. Lea čielggas, ahte Ohcejoga ja Eanodaga suohkan eaba ieža bastte buvttadit 3000 euroin liikká viiddes ja máŋggabeallásaš sámegiel bálvalusaid, maid dat leaba ožžon mánáidkulturguovddaža doaimma olis. Suohkaniid ekonomalaš dilli lea fuolastuhtti, muhto mánnábearrašiin ferte atnit ávvira ekonomalaš kriissas fuolakeahttá. Mánáidkulturguovddášfidnuin sáhttá noazidit olbmuid eret muotkuma ja dat lea investeren boahtteáigái. Sámi mánáid ja nuoraid riekkisdoaimma galggalii lasihit ja suohkanat galggale čájehit, ahte dat hálidit atnit ávvira sámi mánáin ja nuorain. Sávalinnai, ahte sihke Ohcejoga ja Eanodaga suohkan guorahalaleigga vel okte duođalaččat fidnui oassálastima ja jurddahalaleigga duođas mot dat sáhttiba iežaska suohkana doaibman dikšut sámi mánáid bálvalusaid ja vel dan maid dát doaibma máksá. Suohkaniin leat molsahuvvan suohkanstivrraid áirasat ja sávalin sin giddet áššái fuomášumi ja divvut dan mánáid kultuvrra dáfus ustitlažžan.


Vuottesjávrres 29.01.2009
Juvvá Lemet