Mannan vahku bargomátkkit

Mannan vahkku ledje eatnat čoakkámat ja reaissut. Ovddet vahku hálddahusválljagoddi gulai mu guovlluidgárgehanođastusas, ng. ALKU-fidnus. Láhkaevttohus lea dál riikkabeivviid gieđahallamis eaige dasa boađe šat beare stuora rievdadusat. ALKU-láhkaevttohusas dahkkojuvvo vejolažžan sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeapmi ja evttohin ahte bálvalanovttadaga plánen álggahuvvo dakkaviđe. Dilálašvuođas mu guođđin cealkámuš gávdno Sámedikki ruovttusiidduin.

Sámediggi attii álgooainnus Meahcceráđđehusa hálddahusmálle boahtteáiggis bargojoavkkuide, mat plánejit ášši. Sámedikki cealkámuš dárkkalnuhttojuvvo go oažžut áššis lassidieđuid ja go ášši parlamentáralaš gieđahallan ovdána. Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi válmmaštallá cealkámuša Sámedikki stivrii čuovvovaš čoakkámisttis. Stivra čoahkkana 15.10.

Mannan vahkku álggii artihkal 8 (j)-bargojoavkku čoakkámiin Roavenjárggas. Válmmaštalaimet čoakkámis Suoma oainnuid biodiversiteahttasoahpamuša artihkkala 8 (j):s ja dan olláhuhttima evttohusain. Montrealas lea skábmamánu álggus máŋggabeaivásaš biodiversiteahttasoahpamuš-oassebeliid artihkal 8 (j):a ad hoc-bargojoavkku čoakkán, masa našuvnnalaš 8 (j)-bargojoavku válmmaštallá Suoma oainnuid. Áššeollisvuođat leat nu stuorrát, ahte joatkit Montreala čoakkáma válmmaštallama golggotmánu loahpas.

Roavenjárggas dollejin Helssegii biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii. Bd-bargojoavkku čoakkámis gulaimet Ruoŧa lágidan riikkaidgaskasaš biodiversiteahttačoakkáma evttohusain ja biodiversiteahttasoahpamuša našuvnnalaš doaibmaprográmma olláhuhttimis. Áššis beroštuvvan olbmuide birasministeriija ruovttusiidduin gávdnojit bargojoavkku beavdegirjjit (liŋka: seurantaryhmän pöytäkirja) ja diehtu Suoma biodiversiteahttapolitihkas (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7349&lan=fi ).

Gaskavahkko mus lei čoakkán fas Roavenjárggas, dálges Lappi allaskuvlakonsearnna ráđđádallangotti čoakkán. Allaskuvlakonsearnnain dárkkuhuvvo Lappi universiteahta ja Sámi leana sierra ámmátallaskuvllaid ráhkadan skuvlenovttasbarggu. Gulaimet čoakkámis allaskuvlakonsearnna lagašáigge plánain ja dan doaimmas. Válden čoakkámis ovdan sámegiela ja sámi kultuvrra dutkan- ja oahpahusdárbbuid.

Duorastaga vuorus lei fas čoakkán Helssegis. Oassálasten iđđesbeaivve olmmošvuoigatvuohtalihtu ja riikkabeivviid olmmošvuoigatvuohtabargojoavkku lágidan vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohta-forumii, man rabai Dásseválddi presideanta Tarja Halonen. Máŋggat hubmit doarjale ahte Suopma galgá ratifiseret Ilo 169-soahpamuša. Geavahin dilálašvuođas maiddái oanehis sáhkavuoru ságastallanoasis. Foruma maŋŋel oassálasten alimus rievtti 200-ávvudandoaluide Helssega universiteahtas.

Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša eanan- ja meahccedoalloválljagoddái luonddusuodjalan-lága ođasteamis. Cealkámuš vuođđuduvai Sámedikki stivrra 6.5.2009 dohkkehan cealkámuššii birasministeriijai. Dán ođđa cealkámušas Sámediggi lea váldán vuhtii vejolaš Meahcceráđđehusa hálddahusmálle nuppástusaid váikkuhusaid luonddusuodjalanláhkii.

Mannan vahku gullen earenoamáš buriid ođđasiid Eanodaga suohkanis. Suohkan lea álggahan sámegiel dulkonbálvalusa, man sáhttá oažžut go soahpá ovddaldihtii sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ossodagas. Dát lea buorre ođas ja ovdamearka maid eará sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda. Lea buorre, ahte Eanodaga suohkan lea ovdamearkalaččat olláhuhttigoahtán sámi giellalága sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusain.

Bearjadaga mus lei gudni oassálastit Stáhtaráđi 200-ávvudandoaluide Turkus. Boahtte vahku mu prográmmas leat fas čoakkámat Helssegis, suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkán ja sámediggelága 9 §:a miel ráđđádallamat eanan- ja meahccedoalloministeriijas boazodolliid luohpandoarjagis. Mus lea maid illu oassálastit vuoigatvuohtakánslera virgedoaimmahaga 200-ávvudandoaluide. Muđuid bargoáigi manna Sámedikki cealkámušaid čađamannamii ja čuovvovaš artihkal 8 (j)-bargojoavkku válmmaštallamii.

Vuottesjávrres 6.10.2009

Juvvá Lemet