Mannan vahku loahpa ja dán vahku prográmma

Mannan gaskavahkko lei Roavenjárggas sámedikki ja sámi guovllu suohkaniiguin ráhkkanančoakkán sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid dorvvasteamis. Maŋŋelaš ovdal mihcamáraid sámediggi ja suohkanat oktasašsáttagoddin deaivvadit vuođđobálvalanministara ja ovddidit bajádusa sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid stáhtaveahkkái. Gaskavahkko lei dasa lassin eahpevirggálaš deaivvadeapmi sámedikki, Lappi universiteahta, sámi musea ja sámi oahpahusguovddáža ovddastteddjiiguin. Ságastalaimet ee. sámi kultuvrra oahpahusas. Universiteahta rektor šállošii go ii lean ovdal váldán munnje oktavuođa universiteahta sámi kultuvrra oahpahusa plánaid olis. Dárbui dasa livččii leamaš, daningo Lappi universiteahtta lei čielgasit diehtemeahttun Sámi parlamentáralaš ráđis ovdan boahtán sámi universiteahtta -fidnus. Deattuhin dan, ahte našuvnnalaš čovdosiiguin ii galgga stivrejuvvot sámi universiteahtta-fidnu guđege guvlui, muhto dat galgá koordinerejuvvot juo álggu rájes oktasaš davviriikkalaš sámi vuođu nalde.

Mannan duorastaga prográmmas lei sámedikki stivrra guossástallan Lappi birasguovddážis. Stivra buvttii ovdan oainnuidis birashálddahusa suorggi áššiin, ságastalaimet áigeguovdilis luodda- ja lávvafidnuin, mat gusket sápmelaččaid ja sávaimet, ahte sáhtáleimmet lasihit ovttasbarggu birasguovddážiin ja ahte dat duvddálii sámi kulturiešstivrema gárganeami. Deaivvadeapmi lei ávkkálaš daningo buvttiimet diehtun sápmelaččaid álgoálbmosajádaga, mii vuođđuduvvá vuođđoláhkii ja lea veardideamis gielddaid eiseváldisajádahkii.

Vahku prográmmas lei dasa lassin cealkámuša ráhkadeapmi eanan- ja meahccedoalloministeriijas válmmaštallojun ráđđehusa evttohussii ođđa fuođđovahátláhkan ja láhkan meahcastanlága 87 §:a rievdadeapmin. Sámedikki eai leat gullan dárbahassii evttohusa válmmaštallamis ja sámedikki geahččanguovllus evttohusas leat stuora heajudeamit dáláš lága ektui. Boazovahágiid buhttema ákkat evttohuvvojit rievdaduvvot nu, ahte stuorabeađu goddin rávis boazu dehe sagaheapmái guđđojun varrismiessi ii šat buhttejuvvole dohkálaš árvvu mielde guovttegeardásažžan muhto bealmmotgeardásažžan. Boazovahátbuhtadus evttohuvvo máksojuvvot dušše dohkálaš árvvu rádjái boazoeaiggádii ja loahppaoassi buhtadusas máksojuvvolii bálgesii.

Sámediggi gáibidii cealkámušastis, ahte láhkaevttohusat galget válmmaštallojuvvot ođđasit, daningo sámedikki eai gullan dárbbatlaš viidodagas eaige váikkuhusat boazodollui leat dutkojuvvon dárbahassii. Sámediggi vusotálastá ráđđehusa evttohusa, daningo dat heajuda boazoeaiggádiid sajádaga. Doalvvuimet cealkámuša maid vuoigatvuohtaministeriija ja riikkabeivviid vuođđoláhkaváljogotti dihtui, man mearrádussii leat čujuhan cealkámušasteamet. Vuođđoláhkaváljogoddi lea cealkán, ahte sámedikki ovddastus galgá dorvvastuvvot álggu rájes láhkaásahanfidnuin, mat gusket sápmelaččaid.

Ikte mánnodaga Heahtás lei deaivvadeapmi, mas gieđahallojuvvui arkiivasuorggi ovttasbargu ja sámi arkiiva –fidnu. Deaivvadeamis ledje mielde Suoma arkiivalágádusa ja Oulu eanangoddearkiivva njunnošat sihke oahpahusministeriija ja Sámi musea Siidda ovddastus. Čoakkámis bessen gullat, ahte sámi arkiivamateriálii vuojulduvvi arkiivafidnu lea jođus ja dat soaitá šaddat duohtan vel dán ráđđehusáigodaga áigge. Ieš bukten sávaldaga, ahte arkiiva basttálii bálvalit sápmelaččaid maid viiddit surggiin ja ahte dohko čoggojuvvolii maid sámi jietna- ja govvaarkiiva.

Odne deaivvadan Helssegis vuoigatvuohtaministeriija sierraveahki ja vuoigatvuohtaministeriija virgeolbmuid, geaiguin ságastalan áigeguovdilis áššiin, mat gusket sápmelaččaid. Gaskavahkko lea bargo- ja ealáhusministeriija ásahan Lappi-bargojoavkku maŋimus čoakkán. Čoakkámis gieđahallojuvvojit bargojoavkku loahpparaporta ja doaibmabidjoevttohusat. Raporttas lea iežas oassi, mii gieđahallá sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid. Lean válmmaštallan dán oasi sámedikki doaibmaprográmma ja eará plánaid vuođul. Bargojoavkku barggu luonddu dihte loahpparaportta ii leat leamaš vejolaš gieđahallojuvvot sámedikki orgánain, muhto lean bivdán sámi oasi váste mearkkašumiid stivrra lahtuin ja ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti ságadoalliguovttos ja áššegieđahallis, vai sámi oassi livččii nu máŋggabeallásaš go vejolaš. Loahpalaččat raporta dohkkehuvvo geassemánu mielde.

Oulus 10.6.2008


Juvvá Lemet