Mihcamárvahku dearvvuođagat

Mannan vahku gaskavahkko lei Lappi-bargojoavkku maŋimus čoakkán ovdal loahpparaportta 24.6 almmustuhttindilálašvuođa. Čoakkáma olis dollen PowerPoint-ovdanbuktojumi sámedikki oainnuin Lappi-bargojoavkku loahpparaporttas ja dan ja sámedikki doaibmabidjoevttohusain. Čoakkáma bohtosat ledje buorit ja dán bárgojoavkkus gánnáhii leat mielde. Loahpparaporttas lea iežas oassi sámi kultuvrra ja ealáhusaid ovddideapmái. Loahpparaporttas váldojuvvoje vuhtii sámedikki guovddáševttohusat ja dasa lassin das máinnašuvvojit golbma sámedikki evttohan sámi ealáhusaid gárgehanfidnu. Loahpparaportta sisdoalus muitalan eambbo raportta almmustuhttima maŋŋel.

Gaskavahkko dollojuvvui eanan- ja meahccedoalloministeriijas sámediggelága 9 § miel ráđáđdallamat boazodoalu ealliguovdasaš doarjagis. Sámediggi celkkii, ahte livččii dárbbahuvvon eambbo áiggi ráđđádallamiidda ráhkkaneapmái. Ministeriija šállošii ášši ja muitalii ožžon áššis máhcahaga alimus stáhtanjunnošiid rájes ja lohpidii, ahte boahttevuođas sámediggái addojuvvo dárbahassii áigi cealkámušaid ráhkadeapmái ja ráđđádallamiidda ráhkkaneapmái. Deattuhin dan, ahte vuođđoláhkaváljagoddi lea gáibidan sámedikki beassat mielde sámi áššiid láhkaválmmaštallanbargui juo álggu rájes ja ahte ministeriijat galget dasa lassin váldit vuhtii sámedikki oainnuid.

Boazodoalu ealliguovdasaš doarjja lea eanandoalu davvidoarjaga oassi, mas galgá ráđđádallat Eurohpa komišuvnna ja Suoma stáhta gaskka. Ministeriija evttoha komišuvdnii, ahte ealliguovdasaš doarjaga mearri bajiduvvo 36 euroi bohcco nala. Sámediggi doarju dieđus dan, ahte doarjjamearri loktejuvvo daningo dat buorida boazoeaiggádiid boađuid dási, muhto boazodoalu doarjja lea velnai unni veardidettiin ovdamearkkadihte eanandoalu doarjagii. Ráđđádallamiin evttohin, ahte ealliguovdasaš doarjjameari ođasnuhttimis galggalii gárgehit doarjjaavuogádaga ollislaččat ja dárbu livččii čilget mat eará vejolašvuođaid ealliguovdasaš doarjagii livčče. Okta vejolašvuohta livččii ovdamearkkadihte ráhkadit njuovvandoarjaga ja ovttastahttit dan eará doarjjavuogádagaide.

Kommenteren blogistan dál ášši, mii ii njuolgut gula mu bargui, muhto mas lea goitge mearkkašupmi sápmelaččaide ja masa sámedigginai šattaš máhccat máŋggaid háviid. Mannan lávvordaga ledjen guldaleame historihkar FM Matti Enbuske nákkosdilálašvuođa Suoma ja Skandinavia historjjá suorggis. Su nákkusgirji Vanhan Lapin valtamailla - Asutus ja maankäyttö historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun (sámás: Dološ Sámi váldoduovdagiin – Orrun ja eanangeavaheapmi historjjálaš Giema Sámi ja Eanodaga viidodagain 1500-logu rájes gitta 1900-logu álgui) lea ožžon ovddalgihtii olu beaggima earenoamážit davviguovllu váldoaviissain ja juobe riikkaviidosaš televišuvnna váldoođassáddagis. Go lean oahpásnuvvan nákkosgirjái, de oainnán ođasráhkadeami vuođđun boahtit dan politihkalaš olis, ii fal nuge dieđalaš ánssuin, mat leat duođaid unnit.

Dutkamuša ulbmilin lea leamaš geahčadit arkiivagálduid vuođul dutkanguovllu eanangeavaheami ja orruma historjjá. Dutkamuš lei nákkosgirjin guhkki, sulaid 570 siiddu. Dutkamuša álgo- ja loahppaoasi ivdnii earenoamážit dutki politihkalaš geahččanguovlu sápmelaččaid vuoigatvuođain. Enbuske dulko ee. ILO 169-soahpamuša paragráfaid aivve boastut ja son šiitá sápmelaččaid álgoálbmotsajádaga. Enbuske dutkamušas sámi boazodoalu oassi lei hui asehaš ja son ii váldde vuhtii guovddášgálduid ja dutkamušas basttii fuobmát, ahte Enbuskes eai leat duođalaš dieđut sámi boazodoalus ja dan kultuvrralaš málliin ja diehtovuogádagain.

Munnje nákkosdilálašvuohta lei dutkin morašlaš beaivi. Lean ieš Oulu universiteahtas oahpu gázzan ja doppe lea sámegiela ja sámi kultuvrra Giellagas-instituhtta. Ieš lean ožžon sámegiela ja sámi kultuvrra skuvlejumi lassin kulturrelatiivvalaš skuvlejumi antropologiija ja dáiddaávdnasiid instituhtas ja dohko barggan nákkusgirjji Jávrrešduoddara sámi boazodoalus. Earenoamáš morašlaš lean das, ahte nákkosgirji, diehtaga alimus oahppočájánas, sáhttá vuostálastit ná čielgasit sámiid vuoigatvuođaid ja sajádaga ja ahte politihkalaš oainnut sáhttet ovdanbuktojuvvot dutkamuša namas.

Nákkosgirjji logadettiinan munnje bođii millii earenoamáš buorre girji Missä on Suomi? Kansallisen identiteettipolitiikan historia ja geopolitiikka (sámás: Gos leat Suopma? Álbmotlaš identiteahttapolitihka historjá ja geoplitihkka), mas dutkiguovttos Vilho Harle ja Sami Moisio govvideaba earenoamáš bures makkár miellagovaid mielde Suopma lea huksejuvvon ja mii lea leamaš dutkamušaid ja veahádagaid gaskavuohta Suoma stáhta ja álbmotlaš identiteahta huksenproseassas. Enbuske dutkamuš heive hui bures Harle ja Moisio govvidan álbmotlaš identiteahttaprošektii, mas huksejuvvo Suopma ja suopmelašvuohta. Sápmelaččat leat leamaš nášuvdnastáhta huksenproseassa dutkanárbevierus 1800-logu beallemutto rájes gitta 1900-logu beallemutto rádjái spiehkkaseapmi ja čuolbma, daningo nášuvdnastáhtajurddaheapmái ii heive dat, ahte stáhta rájiid siste orrot eará etnihkalaš joavkkut, mat leat earuheaddji dahkkin nášuvdnastáhta oktilašvuođa dáfus.

Enbuske lea goitge eahpedieđalaš dološáigásaš jurdagiiddisguin čuođi jagi beare maŋŋit jođus ja lea dál jagi 2008 hukseme iežas dutkamušain ođđa Suoma, mas ii leat álgoálbmot. Dát lea mu morašlaš dulkon su nákkosgirjjis. Nákkosgirji várra oalle sihkkarit šaddá maid dohkkehuvvot. Dákkár dutkamušat čalmmustahttet, ahte sámi universitehttii lea stuora dárbu. Sámi universiteahtas sámiid guoskkahalli áššit sáhtále dutkojuvvot dieđalaš vuolggasajiid guvllos ja nu ahte sámi kultuvra váldojuvvolii vuhtii. Sámi universiteahtta dahká vejolažžan riikkaidgaskasaš dásis dohkálaš sámi kultuvrra, historjjá ja servodaga dutkiid rekryterema ja alladásat dutkaninstitušuvnna ráhkadeami. Nákkosdilálašvuođas bukten ovdan oasi iežan kritihkas nákkosgirjji guovdu ja boađán joatkit dan dutkin áššáigullevaš forumain ja ávžžuhan maid eará sápmelaš ja kulturdutkiid oassálastit dákkár prinsihpalaš ságastallamii diehtaga etihkas ja sápmelaččaid sajádagas.

Dán vahku mielde leat moadde čoakkáma. Disdaga ságastalan Suoma Akademiija ruhtadan arkeologalaš dutkanprošeavtta njunnosiiguin. Duorastaga oassálasttán sámedikki, nuortalašráđi, Meahcceráđđehusa ja Njellima bálgesa badjeolbmuid oktasaščoakkámii, mas gieđahallat áigeguovdilis áššiid, mat gusket nuortalaččaid kultuvrra.

Ráfálaš ja lotkes mihcamáraid!

16.6. Oulus

Juvvá Lemet