Porvoo stáhtabeivviid muosáhusat

Maŋimus bloggačállosisttán lea juo guhkes áigi ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat, maiddái positiivvalaš áššit. Eanodaga suohkan lea mearridan oassálastit sámi mánáidkulturguovddáža suohkanguovdasaš goluide. Dát lea hui buorre ođas. Nubbin somáš áššin lea oahpahusministeriija mearrádus mieđihit sámediggái 100 000 euro jahkái 2009 sámi giella- ja kulturbeassedoaimma várás. Stáhtavehkiin ruhtaduvvo Anára girkogili anáraš- ja nuortalašgiel giellabeassedoaibma oktiibuot 81 200 euroin ja Vuohču davvisámegiel giellabeassedoaibma oktiibuot 18 800 euroin.

Skábmamánu beallemuttos sámiid ovttasbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđđi lei ON:a bissovaš foruma guossin Kárášjogas Norggas. ON:a bissovaš forum lea álgoálbmotáššiide spesialiseren ON:a orgána. Doaimmahin bissovaš forumii raportta sámi olmmošvuoigatvuohtadilis Suomas. Raporta gávdno sámedikki ruovttusiidduin eŋgelasgillii cealkámušat 2009-oasis. Seamma vahku ráđđádalaimet maid Ávžžášjávrri bálgá huksemis Roavenjárggas.

Mannan vahku áigge oba vahkku manai sierralágán čoakkámiid válmmaštallamis. Bearjadaga oassálasten biodiversiteahttajoavkku čoakkámii Helssegis. Bargojoavku lea guhkit nama mielde Suoma luonddu máŋggalágánvuođa suddjema ja suvdilis anu našuvnnalaš strategiija ja doaibmaprográmma 2006-2017 olláhuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavku. Bargojoavku lea duođaid miellagiddevaš ja oassálasttán dan bargui álohii go fal sáhtán. Bearjadaga gieđahalaimet biodiversiteahttasoahpamuša riikaraportta, mii sáddejuvvo soahpamuša čállingoddái. Riikaraporttas gieđahallojuvvojit áššit, mat gieđahallet sápmelaččaid ja biddjojuvvojit maid ulbmilat biodiversiteahta lagašjagiid suodjaleapmái. Bukten iežan mearkkašumiid juo ovddalgihtii čálalaččat.

Gieđahalaimet maid biodiversiteahttasoahpamuša kommunikašuvnna strategiija ja sávven, ahte diehtu biodiversiteahtas livččii maid sámegillii. Suoma birasguovddáža dutki buvttii ovdan bargojovkui ekosystemalaš lahkonanvuogi. Ekosystemalaš lahkonanvuohki lea biodiversiteahttasoahpamuša refereansarápma, mainna viggojuvvo ollislaš oidnui luondduviidodagaid suodjaleamis, dikšumis ja suvdilis anus. Lahkonanvuohki deattuha ekosystema struktuvrra ja doaimma seailluheami, vai olbmuide ja lundui divrras ekosystemabálvalusaid oažžun dorvvastuvvo. Doaivvu mielde ekosystemalaš lahkonanvuohki álgojuvvo guoskaduvvot viidát maid sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid olis eanangeavaheamis ja lávvemis.

Lávvordaga mus illu ja gudni searvat Mearkajagi 1809 váldodáhpáhussii Porvoos. Bovdejun gussiide nektojuvvui Porvoo fiinna girkus čájálmas Lávlu Suoma várás ja dan maŋŋel oassálasten Porvoo gávpoga vuostáiváldimii.

Ovddetbeaivve oassálasten Máilmmi boazoálbmogiid njealját máilmmikongressii Guovdageainnus. Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa, mii gávdno moatti beaivvi siste sámedikki ruovttusiidduin ságat-oasis davvisámegillii. Eahkesbeaivve sámedikki stivra doalai telefunčoakkáma, mas áidna áššin lei cealkámuša addin PEFS-vuovdesertifiserenkritearas. Stivra mearridii máhcahit ášši ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti gieđahallamii ja gieđahallá ášši čuovvovaš čoakkámisttis 14.4.

Loahppavahkku mus mannánai Helssegis. Odne oassálastten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii. Čoakkámis gieđahallui Nuortameara dilli ja čoakkámis deattuhuvvui earenoamážit Nuortameara suodjaleami gárgeheapmi. Riikkabeivviide addojuvvo geasi rádjái Nuortamearra-čielggadeapmi.

Eahkesbeaivve oassálasten bargo- ja ealáhusministeriijas sámediggelága miel ráđđádallamiidda ruvkelágas ja málbmavárrehusohcamiin. Gieđahalaimet čoakkámis ruvkelágas addojun cealkámušaid ja sámedikki cealkámuša ja mot dat váldojuvvo vuhtii ruvkelágas. Sámediggi deattuhii, ahte ruvkeláhkabargojoavkku (KAILA) evttohussii eai oaččo boahtit sámiid riektesajádaga dáfus geahnohuhttimat. Sámedikki cealkámus ruvkelágas gávdno cealkámušat 2008-oasis. Ruvkeláhka boahtá jáhku mielde ráđđehusa evttohussan áramusat boahtte čavčča ja dat gieđahallojuvvo dan maŋŋel viđa váljagottis. Riikabeaivegieđahallan bistá sulaid jagi ja sáhtáš dohkkehuvvot jagi 2010 ja bođeš vuoibmái jagi 2011.

Bearjadaga lea hui dehálaš čoakkán, masa oassálastet viidát sámedikki áššemeannudeaddjit. Ráđđádallat guolohálddahusa ođasnuhttinfidnus (ALKU) ruhtaministeriijas.

Helssegis 1.4.2009

Juvvá Lemet