Ságat, čoakkámat ja cealkámušat

Dál lea fas golihan áigi go lean mannan háve čállán blogga. Maŋimus guokte vahku deaivvademiidisguin leat ravggahan mu hui olu iešguđet guvlui. Mannan vahku dolvon Suoma sámedikki dearvvuođagaid Norgga sámedikki rahpamii. Dearvvahansáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde. Norggas čavgejin Suoločielgái, gos dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán. Áššit ledjenai čoggon, go áššelisttus ledje sulaid 30 sierra ášši. Sámediggi attii ee. cealkámušas stáhtaráđi olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmái, man riikka ráđđehus lea addán čakčamánu álggus riikkabeivviide smiehttamuša várás. Čielggadeamis Suopma lea čatnasan ratifiseret Ilo 169-soahpamuša, álggahit sámegiela ealáskahttinprográmma ja vuođđudit olmmošriekteinstitušuvnna riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmo kansliija oktavuhtii. Lean goitge fuolas ulbmiliid olláhuvvamis, daningo boahtte jagi stáhtabušehttii eai leat várrejuvvon ruđat dáidda bargguide. Stáhtaráđis ii leat áigi ájahallat, daningo das lea doaibmaáigodat šat dušše bealnnot jagi. Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami fidnut galget ožžojuvvot boahtte jagi bušehttii.

Gáibidit, ahte stáhta bidjá boahtte jagi bušehttii 120 000 euro sámegiela ealáskahttinprográmma álggaheapmái ja rievdada oahpahuslága nu ahte sámegiela ja –gielalaš oahpahus šaddá gokčojuvvot stáhta sierraruhtademiin olles riikkas. Sámediggi manná skábmámánu loahpas fidnu stivrenjoavkku gullandilálašvuhtii. Cealkámušasteamet gáibideimmet, ahte sámi ruovttuguovllu stáhta hálddašan eanan- ja giddodatopmodaga ii oaččo sirdit stáhta spesiála- dehege sierrafitnodaga háldui ja go sámiid eananoamastangažaldat lea vel čoavddekeahttá hálddašanmálle galga bisuhuvvot ovddešlágánin sámiid ruovttuguovllus. Ja vel gáibideimmet, ahte meahcceráđđehusa hálddašanmálle ođasteamis sámediggi galgá beassat leat eakti vuogi mielde válmmaštallame ášši mii guoská sámiid ruovttuguovllu oasi. Meahcceráđđehusa hálddašanmállii laktása maid Villi Pohjola rievdadanplána fitnodahkan. Meahcceráđđehus lea evttohan fitnodatmálle geassemánus ja geavahanopmodaga sirdima Villi Pohjolai guhkes geavahanriektesoahpamušaid mielde. Evttohus ii guoskka ávdin- ja várrehusstobuid, muhto láigostobuid, mat sámiid ruovttuguovllu stáhta mehciin lea 11 ja váile 60 oba sámiid ruovttuguovllus. Gáibideimmet, ahte geavahanriektesoahpamušaid ii oaččo luobahit Villi Pohjolai ja ahte opmodat galgá seailut Meahcceráđđehusa luonddubálvalusain ja geavahanrivttiin sohppojuvvole meahcceguovlluin nugo dikšun- ja geavahanplánaide čállojuvvo. Lohpevuovdin galggalii maid sirdojuvvot Villi Pohjolas Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaide ja luonddubálvalusat juogále lohpevuovdindihtomeriid mátkedoaibmafitnodatolbmuide.

Čoakkán mearridii hohpolaš áššin cealkámuša addimis suohkaniid stáhtaossodatortnega ođastusas, mas sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda addojuvvolii 3,2 miljovnna euro sápmelašvuođa vuođul. Ruhtadeapmihan lea ollásit bealljemerkekeahttá iige oktage bearráigeahčale geavahitgo suohkanat lassiruhtadeami sámegiel bálvalusaide. Gáibideimmet, ahte ruhta galgá sirdojuvvot sámedikki bakte ovddos guvlui juhkkojuvvot sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda sámegiel ja sámi kultuvrra mield bálvalusaid ordnemii.

Suoločielggis lei mannan bearjadaga sámi nuoraid seminára ja bukten dohko sámedikki dearvvuođagaid. Dearvvahus gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin. Dilálašvuođa rabai kultur- ja faláštallanministtar Stefan Wallin. Ministtar lohpádalai ruhtadeami nuoraidorgána doibmii sámedikki ollái. Ministtar jugii maid ovttas sámedikki kulturlávdegotti ságadolliin sámedikki kulturbálkkašumi rock-joavku SomByi. Dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit miellagiddevaš seminára guhkit, muhto vulggiime ministariin doallat guovtti gaskka ságastallanbotta. Muitalin ministtarii sámedikki fuolaid ja bivden ministaris veahki daid čoavdimii. Dan maŋŋel vuoddjáime ministariin Anárii ja earenoamážit oahpásnuvvat Sámi musea Siidii.

Dán vahku ledjen riikkabeivviid olgoaáššiidválljagotti gullamis árktalaš politihkas. Das ja eará áigeguovdilis áššiin muitalan čuovvovaš bloggastan.

Vuolggán boahtte vahku Kanadai riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) čoakkámii. Muitalan čoakkámis dárkileappot čuovvovaš bloggas. Čoakkáma várás lean oahpásnuvvan dutkamušaide, mat gieđahallet dálkkádatnuppástusa, daningo dálkkádatrievdan ja biodiversiteahtta laktáseaba nubbi nubbái. Lohken jur easka biologaguovtto Liv Vorsa ja Mark Boyce dutkamuša (Global declines of reindeer and caribou) dálkkádatrievdama váikkuhusain bohccuide ja karibuidda. Dutkamuša mielde boazo- ja karibunálit unnot juohke sajes, dutkojuvvon 40 guovllus dušše gávcci guovllus boazomearit leat sturron. Maŋimus logijagiid áigge nálit leat unnon 60 %. Dan sivvan leat dálkkádatrievdan ja gilvaleaddji eanangeavahanvuogit. Dutkamuša mielde nálit leat unnon earenoamážit gottiid dáfus ja maiddái Suoma boazonáliid dáfus.

Dát lea suorggahahtti ođas, daningo dat čájeha gárganeami treandda ja dat boahtá buktit váikkuhusaid árktalaš guovllu álgoálbmogiid kultuvrii ja ealáhusaide. Suomas leat dál fuolas liiggás stuora boazomeriin ja ealuin. Sáhttá goit leat nu ahte muhtin logijagi geahčen fuollan leanai dat go ealut unnot ah unnot eaige šat ahtanuša. Aŋkke mihkkege ákkaid boazomeriid unnideapmái ii leat Suoma sámiid ruovttuguovllus dán dilis. Biologaguovtto dutkanboađus lea mearkkašahtti ja morašlaš ja dat gáibida reagerema earenoamážit árktalaš ráđis, sámedikkis ja Suomas. Sávan, ahte Köbenhavnna dálkkádatráđđádallamat buktet mearkkašahtti bázahusráddjemiid ja ahte álgoálbmogiid ja suolostáhtaid buktin signála valdojuvvo vuhtii ja duođas.