Sámi álbmogis ávvudemiid vahkku

Mannan vahku ledje máŋggat ávvudeamit Sámieatnama sierra guovlluin ja dat lei maid munnje hui hohpolaš vahkku. Mánnodaga oassálasten Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkámii Gironis. Čoakkámis Suoma sámediggi válddii badjelasas sámiid ovddasteami Árktalaš parlamentárihkkariid ovttasbarggus. Ovddasteapmi johtá vurrolágáid golmma sámedikki gaskka. Čoakkáma áššelisttus lei maid davviriikkalaš sámi giellaovttasbarggu ovddideapmi. Dan várás ovddiduvvo EU:a InterregSápmi-ruhtarádjosa várás ovdaprošeakta ulbmiliin oažžut áigái davviriikkalaš sámi giellaguovddáža. Giellaguovddážiin biddjo sierra sámegielaid gáhttemii ja fuolaheapmái stuorit deaddu go dán rádjái. Dán sullasaš plána lean ieš ráhkadan juo jagi 1997 golmma riikka sámedikki ovttasbargoprošeavttas, muhto easka dál fidnu orru šaddame konkrehtalažžan.

Bukten čoakkámis iežan fuola Norgga sámedikki Kveanalihttui addin ruhtadeami geažil. Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas diibmá kveanaid ovddasteaddji dajai almmolaččat kveanaid leat álgoálbmot Norgga, Ruoŧa ja Suoma guovllus ja ahte sámit livčče sámáidahttán kveanaid (gč. mu blogga 10.7.2008). Kveanaid ovttasbargosearvin Suomas doaibmá Lappalaikulttuuri- ja perinneyhdistys. Dán namuhuvvon searvvi oainnu mielde Davvi-Suoma láddelaččat, geat leat ieža oamastan nama “lappalaččat”, leat álgoálbmot go fas sápmelaččat eai galggale dohkkehuvvot álgoálbmogin. Go namuhuvvon searvi ii leat ožžon evttohusaidis čađa Suomas, de dat lea ohcan ovttasbargoguimmiid riikka rájiid duohken ja lea gávdnan alddistis politihkalaččat heivvolaš kveana-identiteahta. Loktejin SPR:a čoakkámis ovdan iežan fuola das, ahte Norgga sámedikki addin ruhtadeapmi kveanaide sáhttá adnot propagándalaš vuogi mielde doarjjan das, ahte Norgga sámediggi dohkkehivččii kveanaid gáibádusa iežaset álgoálbmotsajádaga oažžuma. Nuppe dáfus ruhtadanmearrádusain leat maid váikkuhusat Suoma sámedikki doaimma hehttejeaddjin nu ahte Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys-searvi oažžu politihkalaš ja ideologalaš doarjaga. Čoakkámis gávnnahuvvui, ahte ruhtadeami addin ii dárkkut ahte Norgga sámediggi dohkkehivččii kveanaid gáibádusaid álgoálbmotsajádaga hárrái ja ruhtadanmearrádusat dárkilmastojuvvojit nu ahte dat eai čujut seammas politihkalaš doarjagii.

SPR:a čoakkámis gieđahallojuvvui maid ee. sámi soahpamušdeavstta ovddideami čavčča davviriikkalaš sámi áššiid ministariid ja golmma riikka sámedikkiid presideanttaid čoakkámis ja earenoamážit dan, ahte galgetgo sámedikkit leat buktime evttohusaideaset iehčanasat vai iežas riikkaid sáttagottiiguin, dehege iežaset stáhtaiguin. Čoakkámis gávnnahuvvui problemáhtalažžan soahpamušdeavstta ovddideami ovttas iežaset riikkaid sáttagottiiguin soahpamušdeavstta vejolaš geahnohuvvama geažil ja SPR:a čoakkámis ovttamielalaš doarjaga oaččui, ahte sámedikkit livčče iehčanas doaibmit. Čoakkán merkii maid duhtavažžan ilmmuhusáššin Njellima vuovderiiddu čoavdáseami 20 jahkái nu ahte guovllu sápmelaččat sáhttet joatkit kultuvrraset mielde boazodoalu návddašanguovlluineaset.

Čuovvovaš beaivve oassálasten Ruoŧa Sámedikki rahpamii, masa bukten Suoma Sámedikki dearvvahusa. Dat gávdno davvisámegillii Sámedikki ruovttusiidduin. Deattuhin ságastan dárbbu sámiid ovttasbarggu gárgeheapmái. Sámedikkit galggale earenoamážit doarjut Ruošša sámiid viggamušaid ortniiduvvat parlamentáralaš orgánan. Gávnnahin ságastan Suoma ja Ruoŧa riikkaid vuostehágu ratifiseret davviriikkalaš sámi soahpamuša ja deattuhin, ahte sámi soahpamuša ii oaččo rahpat ođđa ráđđádallamiidda. Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ráđđádallojuvvon ja vuordá ovttačilggolaččat duššefal ratifiserema. Suopma ja Ruoŧŧa galggaleigga ratifiseret maiddái Ilo 169-soahpamuša jođáneamos lági mielde.

Čuovvovaš beaivve Ruoŧa Sámediggi álggahii iežas ortniiduvvančoakkáma, man báhcenge čuovvut oanehis boddii. Ruoŧa Sámedikki stivrra ságadoalli válljen leinai mohkkás ja máŋggamuttot proseassa, mii čielggai easka duorastaga. Ságadoallin válljejuvvui vuohččan Per Mikael Utsi čielga eanetloguin. Maŋit beaivve son goit geassádii ja ságadoalli bargui válljejuvvui maŋŋel Sara Larsson.

Duorastaga lei fas vuosttaš min Sámedikki stivrra čoakkán luomuid maŋŋel. Čoakkáma áššelisttus lei agálašvuohtagažaldahkan šaddan Sámedikki rehketdoalloloahpaheami vástufriddjavuohta, mii buktojuvvo čuovvovaš dievasčoakkáma gieđahallamii. Čoakkáma áššelisttus ledje olu cealkámušat. Stivra dohkkehii cealkámuša fuođđoelliid rávaárvvuin. Das čállen mannan bloggastan. Cealkámuša čuozáhahkan lei eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahushámus ee. beahtoelliid rávaárvvuin. Stivra gáibida buhtadusdási govttolažžan vuolideami, sámediggelága 9 §:a ráđđádallamiid ja go ášši guoská vuođđorivttiid de buhtadusdásis galgá mearriduvvot riikkabeivviin. Sámedikki stivra lei fuolas das, ahte go buhtadusdássi lea hui allat de dat doaibmá guovttegeardán ráŋggaštussan, mii ii leat Suoma lágaid mielde. Áššelisttus lei maid cealkámuš dárkkiskeahtes sávzabierggu njuolggovuovdima suovvamis boazodoalloguovllus. Jienasteami maŋŋel stivra mearridii, ahte ii cealkke áššis. Ieš bealuštin cealkima. Stivra mearridii maid jienasteami maŋŋel evttohit dievasčoakkámii ahte Sámediggi ii cealkkále Muotkevári luoddafidnus. Ieš guottihin áššis cealkima.

Dasa lassin stivra attii cealkámuša ráđđehusa evttohusas eanandoalu lohpandoarjjaortnega joatkimis jagiide 2011-2014. Stivra gáibidii ahte áššis doaimmahuvvojit sámediggelága 9 §:a ráđđádallamat. Ortnegis leat máŋggat vigit. Oktan dakkárin lea lobálaš boazomeari unnivuohta, mii livččii evttohusa miel vuogádagas guhtta bohcco. Luohpandoarjjaortnet ii dáhkit dárbahassii stuora ealáhaga ja dárbahassii stuora eallit guđđojun bohccuid meari doallan dorvvastivččii ahte bearrašis livččii borramuš. Ortnet eastá muđuidnai luhppiid bohccuid vuovdima gávppálaš dárkkuhussii. Stivra evttohii cealkámušasttis, ahte sámi boazodoalus luohppi oaččulii jos dan háliida ealihit 30 bohcco, daningo beađut sáhttet goddit boazomeari ja evttohuvvon mearri dorvvastivččii bearraša biebmodárbbu. Luohpanortnegis lea buorádussan dat, ahte beallelaš ii gáibiduvvo luohpat oktanaga beallelaččain jos son ii leat luohpanagis. Luohpanortnet goitge gáibida beallelačča luohpat boazodoalus maŋŋel. Sámediggi ii sáhte dohkkehit dan, ahte nuppi beallelačča mearrádus mearrida ahte maid nubbi galgá luohpat bohccuin. Beallelažžii galgá dáhkiduvvot ealáhusluomusvuohta ja luomusvuohta luohpat dehe joatkit boazodoalu iežas dáhtu mielde. Dasa lassin joatkái galget dáhkiduvvot doarjagat ealáhusain bargamii. Cealkámušat gávdnojit fargga Sámedikkki ruovttusiidduin. Áššelisttus ledje maid nammadanáššit ja evttohusat.

Lávvordaga oassálasten nuortalaččaid oruiduhttima ja Čeavetjávrre skuvlla 60-jagi ávvodoaluide. Bukten dilálašvuhtii Sámedikki dearvvahusa, mii gávdno suomagillii Sámedikki ruovttusiidduin. Dilálašvuohta lei liekkus ja doppe ledje olu guossit ja sii bessenai oaidnit máŋggabeallásaččat nuortalaškultuvrra ja dan ealasvuođa. Earenoamážit munnje bázii millii nuortalašmánáid čeahpes katrilladánssat.

Dán vahku čoakkámat joatkahuvvet, ja dál gal lihkus dáppe iežan ruovttuguovllus. Álgovahku leat juo árbevirolažžan šaddan luonddusuodjalangearregat – dán vuoru Eanodagas, ja daidda oassálastet Sámedikki ovddasteddjiid lassin Meahcceráđđehusa, Sámi leana birasguovddáža, Birasministeriija ja Nuortalaččaid siidasobbara ovddasteaddjit. Oahpásnuvvat Bievrrašjávrre birrasii ja ságastallat áigeguovdilis áššiin. Beajadaga leat sámediggelága 9 §:a ráđđádallamat Sánávuole sadjelávas Eanodaga suohkaniin.

Dearvvuođaiguin
Juvvá Lemet