Mannan gaskavahkko oassálasten Olmmošvuoigatvuohtalihtu lágidan vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohtaforumii Helssegis. Dilálašvuođas sápmelaččat ledje bures ovddastuvvon sihke guldaleddjiid ja ságastalliid joavkkus. Sámediggelahttu Pekka Aikio doalai gokčevaš sáhkavuoru sápmelaččaid lágalaš sajádagas. Oassálasten ieš panelii, mas hubmiin galge leat eanan- ja meahccedoalloministtar, olgoministtar, vuoigatvuohtaministtar ja sámedikki ságadoalli. Ministariin dušše vuoigatvuohtaministtar Tuija Brax oassálasttii dilálašvuhtii, eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddastii virgeolmmoš. Lea suohtas bargat ovttas vuoigatvuohtaministariin, gii gudnejahttá sámiid ja olmmošvuoigatvuođaid.
Panelas gieđahallojuvvui fáddá olláhuvvetgo sápmelaččaid vuoigatvuođat. Bukten iežan sáhkavuorustan ovdan sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid, eananvuoigatvuođaid ja mot sápmelaččat sáhtále váldojuvvot mielde sámi guovllu eanangeavahanhálddašeapmái. Bukten ovdan, ahte nu guhká go Ilo 169-soahpamuš ii leat ratifiserejuvvon ja sápmelaččaid eananvuoigatvuohta-gažaldat čoavddekeahttá, de sápmelaččaid vuoigatvuođat eai leat olláhuvvan. Sápmelaččaid vuoigatvuođat eai olláhuva sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde, muhto nuppe dáfus dat eai gal olláhuva dárbbašlaš dásis sámiid ruovttuguovllusge. Guovlohálddahusođastusa mielde sámiide sáhtále addot eambbo váikkuhanvejolašvuođat.
Bearjadaga oassálasten sivaheaddjelágádusa Anáris lágidan seminárii sámiid ruovttuguovllu riektebálvalusain. Atnen dilálašvuođas sámedikki sáhkavuoru. Dilálašvuođas gulaimet dasa lassin vuoigatvuohtaministeriijas riikkasivaheaddji Matti Kuusimäki sihke boles- ja riekteveahki ovddasteddjiid sáhkavuoruid. Mu doallan sáhkavuoru biddjo ollislažžan sámedikki siidduide http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=152 davvisáme- ja suomagillii. Sáhkavuorustan bukten ovdan, ahte sámiid ruovttuguovllu sámegielalaš bálvalusat eai sáhte dikšojuvvot dušše dulkomiin dego dál lea dilli. Boles- ja sivaheaddjedoaimmas sihke riektevuogádaga hálddahusbargiid gaskkas galggale leat sámegielalaš bargit, vai sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat olláhuvvet, áššehasaid riektedorvu olláhuvvá ja ahte vuoigatvuođa olláhuvvan ii ádján. Ieš ovdanbukten sáhkavuorustan, ahte sámegiela máhttu galgá leat earenoamáš ánsu bolesa, sivaheaddjedoaimma ja duopmostuoluid rekryterengáibádusain. Lei illu fuobmát stáhtasivaheaddji Matti Kuusimäki ipmirdit mu oainnu ja son logaige dili gierdameahttumin, jos sámegielalaš bálvalusat olláhuvvet eiseválddiid olis dušše dulkoma bakte. Stáhtasivaheaddji doarjjui sámedikki sávaldagaid ja lohpidii dutkat vejolašvuođaid ja guorahallat mot sámiid ruovttuguovllus sáhtálii oažžut sámegiela máhtolaš olbmuid sivaheaddjebálvalusaide. Čiekŋudedne ságastallamiiddáme geasi lahka.
Nubbi áigeguovdilis ášši lea diggeođastus, man mielde sámiid ruovttuguovlu juhkkojuvvolii guovtti, Nuorta- ja Oarje-Sámi, diggerievtti vuollásašvuhtii. Diggeođastusas sámiid ruovttuguovlu galgá seailluhuvvot oktilažžan, daningo lea várran, ahte guovtti sierra diggerievtti vuollásašvuođas sámegielalaš bálvalusat hedjonivčče ovdalaččasge. Diggeriekteođastusas galggalii maid dáhkidit sámiid ruovttuguovllu sierragažaldagaid máhttima ja sámi giellalága gáibádusaid deavdima. Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddji lei miehtemielalaš áššái ja
lohpidii gullat sávaldagaideamet ja ráđđádallat áššis dárkileappot vel loahppagiđa áigge.
Vahku álggus NRK Sámirádio jearahalai mu Ohcejoga Deanu guovllu priváhta olbmuid eananvuovdimis, ášši bođii rádios easka bearjadaga várra heivvolaš vuostekommenterejeaddji gávdnoma mielde. Mun ferten kommenteret ášši ná blogistan, daningo doaimmaheaddji lei čuohppan jearahallaman sáhkavuoruid mearkkašahtti ládje. Norgga bealde sámi rádio doaimmaheaddjit ja sámi politihkkárat leat fuolas das, ahte ovttaskas olbmot vuvdet iežaset eatnamiid báikegotti olggobeale olbmuide Deatnogátti guora doaimmaheaddji sániiguin: ”sámieanan vuvdojuvvo bihtáid mielde vierrásiidda”. Suomas sámiid ruovttuguovllu eatnamiin sulaid 90 % eaiggáduššá Suoma stáhta ja dušše sulaid 10 % eatnamiin leat priváhta oamastusas, ii dát leat beare čuolbmás ášši. Ovttaskas olbmot masset eananvuovdima mielde seamma gori mielde bivdovuoigatvuođaid Deanus, mii dieđusge lea duohta ja dušše dan dáfus problemáhtalaš jos eanangávppi dagadettiin vuovdit eai dás dieđe. Geavat lea goitge vuoiggalaš ja Suoma riektevuogádaga mielde.
Stáhtaeatnama vuovdimii sámediggi háliida váikkuhit ja dárbbu mielde eastit stáhtaeatnamiid vuovdima, jos dat hehtte dehe eastá sámikultuvrra ja sámi ealáhusaiguin bargama. Priváhta eatnamiid vuovdimii sámediggi ii sáhte seahkánit. Suoma vuođđolága 15 § dáhkida opmodatsuoji ja ovttaskas olbmuin lea vuoigatvuohta vuovdit eatnamiid lupmosit. Aivve eará ášši lea dat, ahte man dárkkuhussii eanan dan maŋŋel adnojuvvo, dán áššái sámediggi sáhttá ja galgánai váikkuhit. Dát guoská buot eanangeavaheami, sihke priváhta olbmuid, stáhta ja suohkaniid eaiggáduššan eatnamiid. Sámediggi viggá váikkuhit guovlluidgeavahussii juo ovddalgihtii nu ahte buktá oainnus guovlluid lávvaráhkadeapmái, mii stivre guovllu eanangeavahusa. Lávven stivre dan, mot eatnamiid sáhttá geavahit. Jos eanangeavaheapmi ii čuovo lávvema dehe guovllu várás ii leat lávva, huksen lea lobálaš dušše suohkaniid mieđihan spiehkastatlobiin. Spiehkastatlobiid mieđiheamis váldojuvvojit vuhtii juo oalle bures biologalaš áššit, daningo daid mieđiheamis gullet guovlluid birasguovddážiid, muhto kultuvrralaš dagaldagat eai váldojuvvo vuhtii. Sámediggi galgá dieđusge suokkardallat ja dutkat, ahte maiddái sámedikki gulale spiehkastatlobiid mieđiheamis sámiid ruovttuguovllus.
Mánnodaga dollen Helssega guvlui. Čoakkámasttán eanan- ja meahccedoalloministeriijas meahcceásahusa rievdadeamis ja gaskavahkko Gáldoaivve meahcceguovllu ja Leammi álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplánin. Bearjadaga ráđđádalan Duottar-Sámi eanangoddelávas Roavenjárggas.
Ruovttus Vuottesjávrres
Juvvá Lemet
0 kommenttia:
Lähetä kommentti