Sámi ministtarčoakkáma dovdamušat

Dán vahku mánnodaga lei sámedikki, nuortalašráđi ja meahcceráđđehusa oktasaščoakkán. Dat gieđahalai vuovdesertifiserenkritera, mii guoská sápmelaččaid. Vuovdesertifiserema ulbmilin lea dáhkidit, ahte ekonomiijavuovddit adnojuvvojit ávkin ekologalaččat ja sosiálalaččat suvdilis vuogi mielde. Dán várás leat vuovdesertifiserenkriterat, maid olláhuvvama árvvoštallá bealakeahtes olggobeal oassebealli. Vuovdesertifiseremis gávdno lassidiehtu čujuhusas: http://www.pefc.fi/ . Vuovdesertifiserema kriteraid ođasnuhttima várás lea vuođđuduvvon bargojoavku, mas doaimman sámedikki stivrra nammadan sámedikki ovddasteaddjin. Eanas kriterain gieđahallá ekologalaš oliid, muhto sápmelaččaid ruovttuguovllus stáhta eatnamiid vuovdeekonomalaš anu várás lea iežas kritera nr 27, man dárkkuhussan lea dorvvastit sámi kultuvrra ja ealáhusaid vuhtii váldima. Sámediggi lea giđđat addán cealkámuša álgoevttohussan, maid áššiid vuovdesertifiseremis galggalii váldit vuhtii. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.

Mánnodaga sámi kriteraevttohusa várás vuođđuduvvon vuollebargojoavkkus ráhkaduvvui preliminára oktasaševttohus sápmelaččaid ruovttuguovllu kritera várás. Evttohus guoská stáhta eatnamiid, ii priváhta eatnamiid ja guovlluid. Bearjadaga vuovdesertifiserenbargojoavkku čoakkámis oktasaševttohus lei ovdan, áššis ságastallojuvvui ja sohppojuvvui ahte kritera ii leat vel loahpalaš evttohus ja ahte dat sáhttá vel rievdaduvvot ja gieđahallot ođđa hápmái. Sámediggi gullá áššis vel sámi guovllu bálgesiid ja dan maŋŋel ášši dolvojuvvo vuollebargojoavkku čoakkámii ja dan maŋŋel aitosaš vuovdesertifiserenbargojovkui. Bargojoavku galgá oažžut barggus gárvvisin boahtte giđa.

Gaskavahkko davviriikkaid ministarat, geain leat sámi áššit ovddasvástádussan ja sámedikkiid ságadoallit dolle oktasaščoakkáma Helssegis. Čoakkámis mearriduvvui juhkkojuvvot gollegiella-bálkkašupmi ohcejohkalaš Sámi Siida rs:ái ja ubmisápmelaš Henrik Barrukii, geahča: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=186&Itemid=39&lang=davvi Čoakkáma eará áššit ledje davviriikkalaš sámisoahpamuš, sámi mánáid ja nuoraid sajádat ja oassálastinvuohta sihke rájiid rástildeaddji ovttasbarggu sámegiela ja sámi kultuvrra ovddideami várás. Davviriikkalaš sámi soahpamušproseassa mearriduvvui jotkojuvvot jagi 2009 čilgenbargguin, mainna lágiin vejolaš soahpamušráđđádallamat galggale geavadis olláhuhttojuvvot. Dán barggu jođiha Norga ja das lea maid čuovvovaš sámi ministtarčoakkáma ságadoalliriikka vuorru. Čoakkámis Suopma celkkii iežas dehálaččamus vuoruheapmin našuvnnalaš čovdosa gávdnama. Geavadis dat dárkkuha mu mielas láhkaásaheami oažžuma dássái, mii dagalii vejolažžan ILO 169-soahpamuša ratifiserema. Davviriikkalaš sámisoahpamuš gávdno davvisámegillii čujuhusas: http://www.regjeringen.no/Upload/AID/temadokumenter/sami/sami_samekonvensjon_samisk_H-2183.pdf Davviriikkalaš sámi soahpamuša ulbmilin lea ovddidit stáhtaid ovttasbarggu áššiin, mat gusket sápmelaččaid, gárgehit ja dorvvastit sámi kultuvrra seailuma ja dahkat vejolažžan rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu áššiin, mat gusket sámegiela, sámi kultuvrra ja ealáhusaid.

Čoakkán oinnii maid, ahte sámi mánáid ja nuoraid oassálastinvuođa galgá ovddiduvvot. Ovttasbargu sámegiela ja sámi kultuvrra sihke sámegielalaš bálvalusaid ordnemis galgá jotkojuvvot. Čoakkáma áššelisttu rájit rasttildeaddji ovttasbargu –áššis bukten ovdan, ahte boahtte čoakkámiin livččii dehálaš váldit ovdan maid árbevirolaš ealáhusaid ovddideami, daningo dat lea sámi soahpamuša vuoiŋŋa mielde ja dat livččii beaktilis vuohki eastit sámiid eretmuotkuma váimmusguovlluineaset ja dainna lágiin doalahit sámiid ruovttuguovllu ealasin. Várresátnejođiheaddjimet Irja Seurujärvi-Kari anii dehálažžan, ahte boahttevaš sámi ministtarčoakkámiid dehálaš fáddán váldojuvvolii sámegiela ja kultuvrra ovddideami maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde dego maid dehálaš symbola mearkkašumi, sámegiela loktema jearaldatvuloš čoakkáma ovttaveardásaš njálmmálaš ja čálalaš giellan.

Duorastaga Helssegis lei sámedikki, veahádatáittardeaddji ja mánáidáittardeaddji oktasašseminára. Dat gieđahalai sámegiela oahpahusa ja sámi oahpahusa Suomas. Semináras almmustuhttojuvvui sámedikki ráhkadan skuvlenraporta, mas lea čielggaduvvon ee. sámegiela oahpahusa dilli Roavenjárggas, Oulus, Tamperes ja Helssegis. Dieđáhus olggosaddimis gávdno sámedikki ruovttusiidduin áigeguovdil-ossodagas. Semináras almmustuhttojuvvui maid veahádatáittardeaddji doaimmahaga ráhkadan čilgehus sámegielas oaivagávpotguovllus. Raporta gávdno veahádatáittardeaddji ruovttusiidduin olggosaddimat ossodagas čujuhusas www.vahemmistovaltuutettu.fi Goabbánai raporta doallá sisttis máŋggaid doaibmabidjoávžžuhusaid dili buorideapmi ja gárgeheami várás. Dáidda áššiide máhccat sámedikki sierra doaibmaorgánaid čoakkámiin. Duorastateahket oassálasten vel eananmihtidanlágádusa 375 jagi ávvuvuostáiváldimii.

Boahtte vahku oassálasttán Guovdageainnus Árktalaš ráđi SAO-čoakkámii. Čoakkán válmmaštallá earenoamážit boahtte jagi Árktalaš ráđi ministtarčoakkáma. Čoakkámis gieđahallojit earenoamážit dálkkádat- ja energiijagažaldagat. Áššelisttus leat maid áššit, mat gullet biodiversitehttii ja álgoálbmogiidda. Guovttebeaivásaš semináras gávdno lassidiehtu čujuhusas: http://arctic-council.org/article/2008/11/kautokeino_ready_for_the_saos Bearjadaga lea sámedikki stivrra čoakkán Avvilis.


Vuottesjávrres 16.11.2008


Juvvá Lemet