Stivrra čoakkán Anáris

Mannan bearjadat lei ođđa stivrra vuosttaš čoakkán. YLE Sámirádio lea leamaš gozuid nalde ja bajidii almmolaččat ovdan dan, ahte sámedikki ovddasteaddji ii lean bovdejuvvon bargo- ja ealáhusministeriija ásahan Lappi-bargojovkui. Ođasráhkadeami geažil válddiimet oktavuođa ministeriijai, ja oaččuimet ovtta báikki bargojovkui. Sámedikki stivra nammadii dasa mu ovddasteaddjin. Vuosttaš Lappi-bargojoavkku čoakkán lea 27.2. Helssegis. Bargojoavkku ulbmilin lea čielggadit doaimmaid, maiguin sáhtálii bidjat leahtu Sámi leana ealáhuspolitihkalaš gárggiideapmái ja buoridit barggolašvuohta- ja veahkadatdili. Vuohkin ministeriija lea oaidnán vuovde- ja ruvkedoaimma, turismma ja Barentsa guovllu ovttasbarggu. Dán vuosttaš čoakkámis áiggun evttohit, ahte bargojoavku boađálii oahpásnuvvat maiddái sámiid ruovttuguovllu sierranasdillái ja vaikkobe iežan ruovttuguvlui Eanodahkii.

Stivrra čoakkámis gieđahallojuvvoje cealkámušat ja nammadanáššit. Okta eanemus hástaleaddji bargguin leat boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága gažaldagat. Iežan dáhtu mielde in nammaduvvon dáid áššiid guorahalli bargojovkui, muhto liikká áiggun bidjat deattu máinnašuvvon bargui nu ahte lean ášševálmmaštallamis hui nannosit mielde. Stivra mearridii álggahit dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplána ráhkadeami sámediggái, mas lean hui ilus, daningo iežan linnjasáhkavuorustan ja politihkalaš prográmmastan gáibidin dan ráhkadeami.

Stivra mearridii maid, ahte sámedikki doaibmaplána áigodahkii 2008 – 2011 gieđahallojuvvo viidát. Lávdegottiin bivdojuvvojit cealkámušat ja oainnut doaibmaplánas. Maiddái sámediggeáirasat besset dadjat lossa sániiset doaibmaplánii lávdegodde- ja sámediggeáirasiid oktasaš semináras cuoŋománus. Semináras lágiiduvvo guovtteoasagin, vuosttaš beaivve geahčaduvvo doaibmaplána ja njunušfidnuid ovddideapmi. Maŋit beaivve gieđahallojuvvojit sámiid eananoamastangažaldagat, davviriikkalaš sámi soahpamuš ja ILO 169-soahpamuša ratifiseren, go dathan čatnasit nuppiidasaset.

Earenoamáš ilus lean das, ahte stivra dagai čoakkámisttis mearrádusa das, ahte sámedikkiid orgánain sáhttá geavahit maid anáraš- ja nuortalašgiela ja máinnašuvvon gielaide ordnejuvvo dulkon. Sámediggi galgá doaimmastis atnit buot sámegielaid dásseárvosažžan ja čájehit das ovdamearkka, ahte sámegiela sáhttá atnit eiseválddiid olis.

Stivrra čoakkán gieđahalai maid sáttaságastallamin cealkámuša aviisadoarjagis johtalus- ja gulahallanministeriijai. Ásahusevttohusa mielde Suoma sámegielalaš aviissaide leat maid rahpaseame vejolašvuođat oažžut stáhta doarjaga. Dat addá ásahusa dásis Suomas hubmon sámegielaide ođđa vejolašvuođaid čállojun sámegiela almmustahttimii. Čoakkán attii dakkár nisttiid, ahte sámi aviissaid doarjja galgá addot sámedikki bakte mieđihuvvot sámi kulturiešstivrema vuođul.

Dán vahku prográmmastan lea Lappi-bargojoavkku čoakkáma lassin guokte seminára Roavenjárggas. Helssegis deaivvadan maid hoahpohoahpus veahádatsáttaolbmo. Vuosttaš seminára lea Lappi lihtu lágiidan Regional Innovations-seminára, man olis vikkan deaivat Eurohpa Komišuvnna guovlokomissára Danuta Hübnera ja muitalit sámedikki oainnuid ja sávaldagaid Eurohpa Uniovdnii. Seamma beaivve lea Roavenjárggas Árktalaš guovllu parlamentarihkkáriid bissovaš komitea deaivvadeapmi ja seminára, mas doalan ovdasága dálkkadatnuppástusas sámiid ja álgoálbmogiid geahččanguovllus.

27.2 Juvvá Lemet