Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas

Oassálasten 27.6. – 1.7. suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongressii Hanti-Mansias Ruoššas. Máilmmikongreassas suoma-ugralaš ja samojedaálbmogat gieđahallet kultuvrra seailluheami ja ealáskahttima gažaldagaid sihke álgoálbmot- ja veahádatálbmogiid vuoigatvuođaid áššiid. Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa čállingoddi lea Suomas ja dan hálddahusas vástida Suopma-Ruošša searvi. Lassidiehtu ovttasbarggus: http://www.venajaseura.com/?sc=4907&sc2=5004. Máilmmikongreassa lea čoahkkanan jagi 1992 rájes. Máilmmikongreassas lea ovddasteaddjin maid sámi álbmot. Kongressii oassálaste Suomas golbma ja Ruošša bealde čieža sápmelačča. Norgga ja Ruoŧa sámedikkit eaba sádden ovddasteddjiid kongressii. Kongreassas leat buot suoma-ugralaš álbmogat ovddastuvvon ja oasseváldit ledje birrasii 1000 olbmo.

Kongreassa dehálašvuođas čujuha dat, ahte dasa oassálaste njealji riikka, Uŋgara, Suoma, Ruošša ja Estteeatnama presideanttat. Vuosttaš geardde máilmmikongreassa historjjás suoma-ugralaš álbmogiid ásaiduhtti riikkaid presideanttat ledje ovttas ráđiid máilmmikongreassas mielde. Presideanttat dolle álggahanságaid máilmmikongreassas ja sápmelaččaid illun Suoma dásseválddi presideanta máinnašii ságastis sápmelaččaid. Su sáhka gávdno čujuhusas: http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=70187 . Anán oassálastima máilmmikongresii hui dehálažžan sápmelaččaide. Gostege eará sajes máilmmis ii leat dákkár giellajoavkkuid ovttasbargu ja dát lea duođaid mávssolaš ovttasbargu, daningo dat rasttilda álbmotstáhtaid rájiid iige ovttasbargu dáhpáhuva álbmotstáhtaid dehe álbmotstáhtaid ráhkadan oktasašlihtuid dehe koališuvnnaid bakte muhto álbmogiid dásis. Álbmogat leat ovttasbarggus dásseárvosaččat daid sturrodagas fuolakeahttá ja symbolalaččat gažaldat lea duođaid mearkkašahtti áššis. Dollen sámi álbmoga sáhkavuoru kongreassas ja dat gávdno suomagillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185.

Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa lea mearkkašahtti sápmelaččaid beroštumiid bearráigeahččama dáfus. Kongressii oassálaste mu lassin sámedikki lahtut Jouni-Ilmari Jomppanen ja Erkki Lumisalmi. Jomppanen doaibmá máilmmikongressa ráđđeaddikomitea lahttun ja ovddasta das Suoma sámedikki. Kongreassas ledje mielde njeallje Suoma riikkabeaiveáirasa, Heidi Hautala, Sinikka Hurskainen, Anni Sinnenmäki ja Janne Seurujärvi sihke guokte EU-parlamentarihkkara, Kyösti Virrankoski ja Riitta Myller. Guovddáš mearkkašupmi kongreassas lea oažžut sápmelaččaide dehálaš áššiid kongreassa loahppaárvalusaide. Kongreassa dohkkehii giela ja kultuvrra seailluheami ja gárgeheami mearrádusaid ja ávžžuhii suoma-ugralaš álbmogiid ásaiduhtti stáhtaid dohkkehit ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja duohtan dahkat dan artihkkaliid.

Máilmmikongreassa lea duođaid mávssolaš álgoálbmogiid ovttasbarggu dáfus. Davviriikkaid sápmelaččaid sajádat lea oalle buorre veardidettiin Ruošša álgoálbmogiid sajádahkii. Dán olis bastit čujuhit solidáravuohtamet eará álgoálbmogiid guovdu. Lea dehálaš, ahte sápmelaččat bastet jurddahallat viidát ja ovddidit buot álgoálbmogiid sajádaga ja vuoigatvuođaid. Munnje lei hui stuora gudni oahpásnuvvat hantiálbmoga ovddasteaddjái Jeremei Aipinii. Dát aktiivvalaš álgoálbmogiid vuoigatvuođaid bealušteaddji áigumuššan lea guossástallat Suomas ja oahpásnuvvat Suoma riikkabeivviid bargui ja dán mátkki olis lea maid vejolaš galledeapmi Sámis ja oahpásnuvvan Suoma sámedikki bargui. Oahpásnuvvan movttiidahtii mu lohkat dán hantiálbmoga beakkáneamos girječálli suomagillii jorgaluvvon girjji, man sáhtálii jorgali davvisámegillii namain ”Maŋimus guovssonásti”.

Sámiid beroštumiid bearraigeahččama dáfus lei ávkkálaš oassálastit kongressii, daningo kveanaid ovddasteaddji šiittii sáhkavuorustis sápmelaččaid álgoálbmotsajádaga ja sivahii sápmelaččaid njuolgut kveanaid sámáiduhttimis. Iežan sáhkavuorustan divvon ja šiiten sin čuoččuhusa kveanaid álgoálbmotsajádagas. Dákkár čoakkámiin máŋggain leat iežaset politihkalaš ulbmilat, dego dál kveanain. Ja dieđusge lea sámiid ovddasvástádussan divvut boasttodieđuid, maiguin geahččalit bostalit sápmelaččaid, dego maid dieđusge caggat dakkár vejolašvuođaid, ahte loahppaárvalusain ja ovdaságain eai viiddiduvvole boasttodieđut ja ahte riikkaidgaskasaš dásis eai sohppojuvvole dehe ávžžuhuvvole dakkár áššit, mat livčče sápmelaččaid álgoálbmot- ja láhkaásahan sajádaga vuostá.

Suoidnemánus mus eai leat virggálaš čoakkámat. Lean lohpidan rahpat Ohcejoga luossariemuiid 11.7. ja doallat sága Vuohču Sámi márkaniin 26.7., muhto muđuid suoidnemánnu manná virgebarggu dikšumis; cealkámušaid ja čilgehusaid ráhkadeamis. Sámedikki bušeahtta gáibida sakka lassiruhtadeami ja viggamuššan lea oažžut riikkabeivviid lassibušehttii lassiresurssaid sámediggái.

Buori ja lotkes geasi buohkaide!


Vuottesjávrres 10.7.2008

Juvvá Lemet