Vahkuid 7 ja 8 dáhpáhusat

Mannan vahkku manai ollásii bargomátkkiin. Mánnodaga sámedikki ovddasteaddjit ledje sámediggelága 9 § ráđđádallamiin Duottar-Sámi eanangoddelávas Lappi lihtus, Roavenjárggas. Sámediggi jearahii mot sámedikki cealkámuš lea váldojuvvon vuhtii eanangoddelávas. Gáibideimmet Lismá-Njunnás ja Guhtur-Riebanjohka –luoddafidnuid eret váldima eanangoddelávas. Goabbánai luodda lea árrun sámi kultuvrra ja ealáhusaid doaibmaeavttuide. Evttoheimmet maid, ahte lávas merkejuvvoba sámi kultuvra ja boazodoallu iežaska lávvamerkemiin.

Disdaga lei sámedikki stivrra dán jagi vuosttaš čoakkán. Oktiibuot 29 ášši ledje čoggon áššelistui. Stivra ii háhppehan gieđahallan buot áššiid ja gieđahalakeahtes áššit sirdojuvvoje sámedikki telefunčoakkámii 16.2. rádjái. Čoakkámis ledje eatnat nammadanáššit. Stivra nammadii ovddasteaddjin Birasministeriija ásahan biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) olláhuhttima Suomas válmmaštalli bargojovkui boazoisit J. Antti Magga, Heidi Eriksena ja mu. Stivra válljii meahciráđđehusa Čárbmaduoddara ovttasbargojovkui boazoolmmoš Kalevi Paadara ja Ohcejoga gieldda doareshálddahuslaš dearvvašvuođa ovddideaddji bargojovkui Luobbal-Sámmol-Sofe, Maria Sofia Aikio. Sámedikki stivra ásahii nuoraidlávdegotti ovdaprošektii bargojoavkku, man ságadoallin válljejuvvui Gáijot-Ándde-Issáha-Duommá, Tuomas Aslak Juuso ja várreságadoallin Rauni Äärelä. Bargojovkui válljejuvvoje dasa lassin njeallje eará nuora Suoma sierra guovlluin ja guokte várrelahtu. Dasa lassin oahpahusministeriija bivdojuvvo nammadit iežas ovddasteaddji bargojovkui.

Sámedikki stivra dohkkehii álgaga vuoigatvuohtaministeriijai sámedikki válgavuogádaga gárgeheami várás. Álgga vuođđuduvvá sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan doaibmaprográmmii 2008-2011. Álgaga mielde vuoigatvuohtaministeriija galgá vuođđudit sámedikki ja vuoigatvuohtaministeriija ovttasbargojoavku ráhkadit evttohusa samedikki válgavuogádaga ođasteami várás. Stivra dohkkehii maid sámedikki, meahciráđđehusa ja nuortalašráđi oktasaš evttohusa vuovdesertifiserenkritearan 27. Stivra mearridii maid guoddalit birasministeriija nannen Gálddoaivvi meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas alimus hálddahusriektái, ja dál maŋŋelaš guoddaleapmi lea juo doaimmahuvvon AHR:ái.

Anáris dollejin Helsset guvlui veahádatáššiid ráđđádallangotti jagi vuosttaš čoakkámii. Veahádatáššiid ráđđádallangoddi doaibmá veahádatáittardeaddji veahkkin etnihkalaš vealaheami caggama, čuovvuma ja bearráigeahččama várás sihke eiseválddiid ovttasbarggu ovddideami várás. Veahádatáššiid ráđđádallangoddi sáhttá addit cealkámušaid ja evttohusaid, mat gusket vealakeahtesvuođa ja gárgehit sierra eiseválddiid ja organisašuvnnaid ovttasbarggu vealakeahtesvuođa eastadeapmin. Vuosttaš čoakkámis gieđahallui ráđđádallangotti 2009 doaibmaprográmma ja gulaimet vuoigatvuohtaministeriija áigeguovdilis geahčastaga guovddáš láhkaválmmaštallanbargguin.

Bearjadaga lei vuovdesertifiserenbargojoavkku čoakkán, gosa dolvon sámedikki stivrra dohkkehan oktasaševttohusa vuovdesertifiserenkritearan nr 27. Evttohus manai dán maŋŋel vuovdesertifiserenbargojoavkku bargolávdegotti gieđahallamii, mii lea dohkkehan dan nuppástusaiguin ja sádden rabas cealkima várás. Kritearaide sáhttet buot berošteaddjit addit cealkámuša. Maŋŋelaš dat lea doaimmahuvvon maid sámediggái cealkima várás.

Dán vahku prográmmas lea leamaš stivrra telefunčoakkáma lassin ráđđádallan Eanodaga suohkaniin Heahtás. Gaskavahkkoiđit lei oahpásnuvvan Eanodaga suohkana sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ja eahkesbeaivve ledje sámediggelága 9 § miel ráđđádallamat Eanodaga lávvafidnuin. Loahppavahku lean dálveluomus.

Oulus 20.2.2009

Juvvá Lemet