Virgefriddjavuođasboahtindearvvuođagat

Mánu virgefriddjavuohta (11.5. – 10.6) lea golihan ja orru dego áiggis livčče leamaš soajit ahte dat lea girdán. Árgái máhccan bođii jođánit ja virgelobis máhccama vuosttaš beaivvit ledje nu hohpolaččat ahte in leat háhppehan blogga čállit ovdal go dál vuosttaš bargovahku maŋŋel. Lean duođaid ilolaš das, ahte mus lei vejolašvuohta orrut eret virgebarggus ja bessen čállit nákkosgirjji Oulu universiteahta Thule-instituhtas. Sámediggi lei dan áigge buori jođiheami vuollásažžan go Irja Seurujärvi-Kari lei láidesteaddjin. Aivve ollásit in bisson eret sámedikki doaimmas virgefriddjavuođa áigge. Oassálasten sámedikki stivrra čoakkámii videoráđđádallamiid bakte, mii lea duođaid buorre vuohki ordnet čoakkámiid. Dat seastá áiggi ja mátkegoluid. Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka dehege nd. Polura barggahii mu maiddái virgefriddjavuođa áigge. Dieđáhus sámedikki stivrra addin cealkámušas gávdno sámedikki ruovttusiidduin sihke davvisáme- ja suomagillii.

Bargu álggii dalán olles leahtuin go máhccen bargui, seamma beaivve 11.6. dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus ovdal geassemánu 24. beaivve sámedikki dievasčoakkáma. Čoakkámis gieđahallui cealkámuš riikkarádio, yleisradio, jagi 2008 muitalusas. Stivra celkkii, ahte sámediggi ii leat duhtavaš yleisradio sámegiel prográmmafálalaldagaide. Earenoamážit sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmaid galgá oažžut lasi, nuoraidprográmmat eai leat dál ollenge. Fuomášupmi giddejuvvui maid sámegiel áigeguovdilis prográmmaid váilumii sihke rádio- ja tv-prográmmafálaldagas. Sámegiel prográmmaid resursserema galgá lasihit dálážis, earenoamážit váili lea mánáid- ja nuoraidprográmmaid bealde. Sámi rádio ja prográmmabuvttadeami hálddašeami ja stivrema galgá gárgehit nu ahte sámi kultuvrra ja giela áššedovdamuš lea ovddastuvvon mearridettiin prográmmabuvttadeamis. Eará áššin dohkkeheimmet addojuvvot evttohusa dievasčoakkámii sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeamis boahtte jahkái.

Stivrra čoakkáma maŋŋel rahpen Anáris sámi dáiddačájáhusa, masa lea čohkkejuvvon sámi dáiddariid ja Sámi Duodji-searvvi dáidda dego maid girkotekstiillat. Čájáhus lea geahččanveara ja dat addá máŋggabeallásaš gova modearna sámi dáidagis ja duojis. Rahpansárdnán gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas. Dáiddačájáhusa maŋŋel sámediggi fálai sámi girkobeivviid ávvudangussiiide eahketmállásiid, maid olis mus lei illu luobahit sámedikki kulturlávdegotti juohkin gudnebálkkašumi eanodatlaš Anni-Marja ja Helena Valkeapääi earenoamážit sudno sámi vuoiŋŋalaš kultuvrra buorrin bargan badjel 40-jahkásaš barggus.

Bearjadatiđit ordnejuvvon iđitgáfestallamis deiven earkebisma Jukka Paarma ja bisma Samuel Salmi mihtoša ovttas sámedikki ovddasteddjiiguin. Juo ovdditeahkeda boradanbeavddis mus lei dilálašvuohta ságastallat sudnuin, daningo čohkkájin eahketmállásiid boradanbeavddis sudno searvvis. Iđiságastallamiin jotkkiimet ságastallama sámegiel bálvalusain ja sámi girkoárbevieruid dikšumis. Evttohin, ahte girku válddálii ovddasvástádussan sámi ávnnaslaš girkoárbevieru dikšuma ja ruhtadeami nu ahte ruhtada omd. Ohcejoga girkostobuid bajásdoallama.

Dán vahku lean dohkkehan muhtin hohpolaš cealkámuša. Eanan- ja meahccedoallováljagoddi lea hálidan sámedikki cealkámuša guovlohálddahusa ođasnuhttinfidnus, nd. Alku-fidnus, mas leannai čállán dávjá iežan bloggain dán giđa áigge. Cealkámušas vuojuimet váljagotti doaibmasuorgái dehege áššiide, mat gusket boazodoalu ja guolástusa. Alku-fidnus čohkkejuvvojit barggut, mat gusket boazodoalu ja guolástusa, BE-guovddážiin, guolledoallo- ja eanandoallobiirriin ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážiidda. Evttohit, ahte boazodoallo- ja guolástanbálvalusaid galgá oažžut sámi ruovttuguovllus sámegillii sámegiela bálvalanovttadagas. Ruhtaministeriija galggalii dakkaviđe vuođđudit oktasaš bargojoavkku sámedikkiin suokkardit sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami. Cealkámuša vuođđun lei dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš Alku-fidnus.
Nubbi cealkámuš guoskkai bargojoavkku evttohusaid, mat gieđahallet Yleisradio almmolaš bálvalusaid ja ruhtadeami. Dađi bahábut cealkámušbivdaga hohpolašvuohta ii dahkan vejolažžan gieđahallat cealkámuša stivrras. Bargojoavku evttoha, ahte tv-lobis galgá luohpat ja sirdásit buohkaide bákkolaš mediamáksui, mii livččii 175 euro sturrosaš. Mediamáksu govččalii radio, interneahta, televišuvnna ja giehtatelefuvnna bakte čuvvojuvvon YLE prográmmaid ruhtadeami. Giddiimet fuomášumi dasa, ahte geatnegahtton mávssu luonddu dihte dan galggalii gohčodit mediavearrun. Mediamáksu mávssu sturrodaga dáfus ii dávis media geavahanvugiide. Buot riikkavuložat atnet dihto muttos Yleisradio bálvalusaid, muhto omd. dušše interneahtta-ođđasiid geavaheddjiide máksu sáhttá leat govttoheapme. Mediamávssu doaibmivuohta galggaliinai árvvoštallojuvvot omd. viđa jagi gaskkaid. Sámiid ruovttuguovllus leat guovllut, main sámi radio ii gullo albma ládje ja digitelevišuvdna ii oidno. Mediamávssu vearroluonddu geažil Yleisradio galgá dáhkidit almmá sierra goluid haga radio gulloma ja tv oidnoma. Jos dát ii sáhte dáhkiduvvot, de suoivvaguovllu orrut eai galgga dárbbahit máksit mediamávssu.

Giddiimet fuomášumi maiddái Yleisradio oppalašbálvalusa geatnegasvuhtii. Sámedikki oainnu mielde oppalašbálvalusa geatnegasvuohta ii leat olláhuvvan sámegiel nuoraid- ja mánáidprográmmaid buohta iige nuortalaš- ja anárašgiel prográmmabuvttadusa buohta. Sámediggi evttohanai, ahte oppalašbálvalusa geatnegasvuođa meroštallan ja olláhuvvan suokkarduvvo ovttas sámedikkiin. Hálddahusráđis galggalii leat sámedikki ovddastus mearridettiin áššiin, mat gusket sámegiel prográmmabuvttadusa ja Yle Sámi radio doaimmaid. Cealkámušat gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin.

Dán vahku disdaga joatkahuvve sámi ruovttuguovllu suohkanguossástallamat ja vuorus ledje ráđđádallamat Anára suohkaniin. Áššelisttus ledje sámi kulturguovddáš-fidnu, čuvgehussuorggi vuollásaš sámegiel oahpahusáššit, sámi sosiála- ja dearvvašvuohtaáššit, suohkana ovttaveardásašvuohtaplána, eanangeavahan- ja eará áigeguovdilis áššit.

Gaskavahkko oassálasten biodioversiteahtta-bargojoavkku giđđabaji maŋimus čoakkámii, mas dohkkehuvvui Suoma njealját riikkaraporta soahpamuša olláhuhttimis ja dat sáddejuvvo biodiversiteahttasoahpamuša čállingoddái. Lean duhtavaš riikkaraportii, daningo sámedikki ovddidan áššit bohte mielde riikkaraportii. Seamma beaivve sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijas boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága oppalašođastusas, nd. Poluras, sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša vuođul. Duorastaga ledje Roavenjárggas sámediggelága miel ráđđádallamat meahcceráđđehusain meahccejohtaluslohpemeriin ja Cárbmaduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. Dain čálán eambbo boahtte bloggastan.

Vuottesjávrres 21.6.2009

Juvvá Lemet