Vuovdesertifiseremis

Mannan mánnodaga sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi attii cealkámuša vuovdesertifiserenkritearas nr 27, mii guoská sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Sámediggihan lea ráđđádallan ođđa vuovdesertifiserenkritearas diimmá skábmamánu rájes meahcceráđđehusain ja nuortalašráđiin sihke lea gullan áššis sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidiid. Sámedikki stivra dohkkehii mannan čoakkámisttis sámedikki ráđđádallamiid vuođul bargojuvvon evttohusa.

Vuovdesertifiserenbargojoavku gieđahalai oktasaševttohusa čoakkámisttis 13.2. ja mearridii sáddet dan cealkima várás almmá rievdadusaid haga. Loahpalaš kriteraid dohkkeheami dahká vuovdesertifiserenbargojoavku. Vuovdesertifiserenkritearat meroštallet buriid vuovdedikšungeavadiid, čuollanmeriide dat eai váldde beali. Čuollanmearit mearriduvvojit meahcceráđđehusa ja eanan- ja meahccedoalloministeriija boađusráđđádallamiin.

Vuovdesertifiserenkritearat leat leamaš dál cealkinládje ja sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti bargun áššedovdilávdegoddin addojuvvui cealkámuševttohusa ráhkadeapmi ja maid eará kritearaid seassan. Sámediggi lea parlamentáralaš orgána, mas leat áššedovdiorgánat dego ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi. Mun ja sámedikki stivra viggat gudnejahttit áššedovdiorgána mearrádusaid, go das fal eai loavkiduvvo sápmelaččaid vuođđolágas dáhkiduvvon vuoigatvuođat ja min kulturiešstivrema vuođđu.
Mu morašin ja imašin ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi ii leat čoakkámisttis gieđahallan ollenge kritearáid iige leat ráhkadan cealkámuša, muhto čoakkánmearrádussan lea girjejuvvon 4-3 eanetlohkomearrádusain ahte sámedikki, nuortalašráđi ja meahcceráđđehusa oktasaševttohus hilgojuvvo. Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegottis bivdojuvvui cealkámuš ja máinnašuvvon lávdegoddi ii bargan bargogohččosa mielde. Cealkámuš gáibida álohii ákkaid ja lávdegoddi ii leat čállán ákkaid mearrádussásis.Go mearrádus dahkkojuvvui almmá ákkaid haga, de mearrádusbeavdegirjjis oažžu dan gova, ahte lávdegotti lahtuin ii soaitte leamaš dárbahassii diehtu áššis mearrádusas vuođđun eaige buot áššái gullevaš áššebáhpirat leat gieđahallon čoakkámis. Mearrádussii guđđojuvvuiga guokte sierraoaivila. Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti mearrádus boahtá sámedikki stivrra gieđahallamii, ja stivra šaddá suokkardallat loavkidago ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti mearrádus sámiid vuoigatvuođaid ja leago ášši áššáigullevaččat ovdanbuktojuvvon čoakkámis.

Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti mearrádus dárkkuhivččii dan, ahte jos sámediggi cealká iežas luovos ráđđádallojuvvon vuovdesertifiserenkritearas nr 27, de dálá gustojeaddji kriteara bázálii vuoibmái. Earenoamáš fuolas lean das, mot geavvá sámi boazoealáhussii ja mot geavvá ovttasbargui nuortalašráđiin, daningo gustojeaddji vuovdesertifiserenkritearas ii leat ollenge dorvvastuvvon bálgesiid, siiddaid iige nuortalašráđi oassálašvuohta. Gustojeaddji vuovdesertifiserenkriteara lea boahtán vuoibmái jagi 2003 ja sámi kultuvrra ja ealáhusaid kriteara, mii guoská sámi ruovttuguovllu, lea ráđđádallan dalá sámedikki ságadoalli akto. Jagi 2003 maŋŋel sámiid láhkasajádat Suomas ii leat earáhuvvan eará ládje go, ahte sámi giellaláhka lea boahtán vuoibmái jagi 2004. Vuovdesertifiserenkritearain gávdno lassidiehtu čujuhusas www.pefc.fi gos gávdno maid kritearaid cealkámušbivdda. Cealkináigi nohká 16.3. ja dat, geat hálidit cealkit háhppehit vel cealkit áššis.

Mun bijan bloggan lohkkiide diehtun gustojeaddji vuovdesertifiserenkriteara nr 27 ja fas sámedikki, nuortalašráđi ja meahcceráđđehusa oktasaševttohusa nr 27, mii lea cealkinládje, vai sáhttibehtet árvvoštallat ášši ja ságastallat áššis vaikkobe mu blogga bakte.

Gustojeaddji vuovdesertifiserenkriteara nr 27 jagi 2003:

27. Sámi kultuvrra ja sámi ruovttuguovllu luondduealáhusaid dorvvasteapmi
Kriteara
Sámiid ruovttuguovllus meahcceráđđehusa hálddašan luondduriggodagaid dikšun, atnu ja suodjaleapmi heivehuvvo oktii sámedikki, boazodoalu ja eará luondduealáhusaid ovddasteddjiiguin nu ahte sámi kultuvrra ja luondduealáhusaid eavttut dorvvastuvvojit.

Indikáhtorat (mihttárat)
Oktiiheiveheamis meahcceráđđehus atná dakkár vugiid ahte váldá fárrui plánemii sámiid ruovttuguovllus dáhpáhuvvi doaimmas plánemis. Meahcceráđđehus ja sámedikki ovddasteaddjit ovttas šihttet ovttasbarggu dárbbuin, dásiin ja bearráigeahčus sierra plánenproseassain, main bargguin meahcceráđđehus lea evttohan ovttasbarggu sámedikki ovddasteddjiide.
Jos oktiiheiveheamis ii olahuvvo ovttamielálašvuohta, sertifiserejeaddji árvvoštallá kriteara deavdahuvvama olláhuvvan ovttasbarggu vuođul.

Vulobealde fas sámedikki, nuortalašráđi ja meahcceráđđehusa oktasaševttohus vuovdesertifiserenkritearan nr 27 dán jagi, man ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi hilggui eanetlohkomearrádusain 4-3:

Sámi kultuvrra ja sámi árbevirolaš ealáhusaiguin barganvejolašvuođat dorvvastuvvojit sámiid ruovttuguovllus sámiid suvdilis gárganeami mielde

1. Kriteara: Sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddašan viidodagat ja luondduriggodagat dikšojuvvojit ja adnojuvvojit nu ahte sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin ja sámi kultuvrrain bargama eavttut dorvvastuvvojit.

Indikáhtorat

1. Stáhta vuvddiid geavaheamis čuvvojuvvojit riikkaidgaskasaš vuoigatvuohta, biodiversiteahttasoahpamuša 8j ja vuođđolágas dárkkuhuvvon sámiid vuoigatvuođaid olláhuvvan sihke sámedikki oassálašvuohta áššiid válbmemis ja mearrádusdahkamis.

2. Sámi kulturduovdda- ja kulturárbečuozáhagat váldojuvvojit vuhtii ja dorvvastuvvojit vuovdedoallobarggus nu ahte gullojuvvo sámediggi ja nuortalašguovllus nuortalašráđđi.

3. Sámedikkiin ja nuortalašráđiin ráđđádallojuvvo luondduriggodatplánain ja suvdilis čuollanmeari meroštallamis sámiid ruovttuguovllus. Čuollanmeari meroštallamis váldojuvvojit vuhtii sámiid ruovttuguovllu sierra guovlluguovdasaš ja luonddudilit sihke sierra sámi kultuvrrat ja ealáhusat. Luondduriggodatplánaide girjejuvvojit suvdilis gárganeami olláhuhttin sihke sápmelaččaid evttohusat ja mot dat leat váldojuvvon vuhtii. Čuollanmearit ja –plánat geahčaduvvojit bálges- ja gieldaguovdasaččat.

4. Vuovdedoallu heivehuvvo oktii boazodoaluin sámedikki, bálgesiid ja dan siiddaid gullamiin nu ahte čuollamat eai dagat mearkkašahtti áru boazoealáhussii. Eanangieđahallan ii adnojuvvo goike- ja guorbaguolbaniin. Eará jeageleatnamiin eanangieđahallan garvojuvvo dehe adnojuvvojit geahppaseomos vejolaš vuogit vuovdelága olis. Heivvolaš eanangieđahallanvuogit meroštallojuvvojit dárkileappot sámedikki, nuortalašráđi ja meahcceráđđehusa gaskavuođa ráđđádallamiin.

5. Sámiid ruovttuguovllus stáhta vuvddiid dikšu ráhkada bálgesguovdasaš vuovdedoalloplánaid, maidda dat merke bálgesiid ja siiddaid čujuhan boazoealáhusa dáfus dehálaččamus lahppo- ja jeagelguohtoneatnamiid sihke mávssolaš johtolagaid ja ráhkadusaid.

6. Stáhta vuvddiid dikšu doallá bajás bálgesguovdasaš gárttaid ja statistihkaid jeagelguolbaniin sihke gárgeha raporterema eará sámi boazoealáhussii dehálaš viidodagain.

7. Meahcceluottaid birasčielggadeapmái sámiid ruovttuguovllus boahtá sisa árvvoštallan fidnu váikkuhusain sámi kultuvrii ja sámiid árbevirolaš ealáhusaide. Meahcceluottaid huksen sápmelaččaid ruovttuguovllus galgá soabahuvvot oktii sámi kultuvrrain, ealáhusaiguin ja luondduárvvuiguin sámedikkiin ja nuortalašguovllus nuortalašráđiin ráđđádallamiin.

8. Stáhta vuvddiid dikšu ii oaččo eastit áidumiin boazoealáhusaiguin bargama sámi guovllus, jos bálges ii leat áiduma dohkkehan.

9. Luondduriggodat- ja bálgesguovdasaš plánaid ráhkadeapmái oassálasti sámedikki dehe nuortalašráđi ovddasteddjiide dehe bálgesa badjeolbmuide buhttejuvvojit mátkegolut.

10. Sámiid ruovttuguovllus vuovdesertifiserema auditeremiin galgá sámediggái ja nuortalašguovllus nuortalašráđđái álohii addojuvvot vejolašvuohta šaddat gullojuvvot.

Meroštallamat:

Kriterain máinnašuvvon sápmelaččat leat sámediggelágas addojun lága goalmmát (3.) paragráfas dárkkuhuvvon olbmot, sámiid ruovttuguovllu gielddat leat mearriduvvon lága njealját (4.) paragráfas, nuortalašguovlu nuortalašlága nuppi (2.) paragráfas. Sápmelaččaid árbevirolaš ealáhussan adnojuvvojit Suoma vuođđolága 17 paragráfa goalmmát (3.) momeanttas dárkkuhuvvon ealáhusat.
Biodiversiteahttasoahpamuš 8j: “...našuvnnalaš lágaideaset mielde gudnejahttit, suodjalit ja doallat bajás álgoálbmogiid ja báikkálaš servošiid dakkár dieđu, hutkosiid ja geavada, mii doallá sisttis biologalaš biodiversiteahta (máŋggalágánvuođa) suodjaleami ja suvdilis anu dáfus mearkkašahtti árbevirolaš eallinvugiid ja ovddidit ja viiddidit daid heiveheami máinnašuvvon servošiid lobiin ja miehtegieđageavadiin sihke roahkasnuhttit dieđus, hutkosiin ja geavadis ožžojun ávkki dásseabealát juohkima.”

15.3.2009
Juvvá Lemet