Ávvudandovdamušat

Mannan vahku loahppa manai ollásii sápmelašvuođa ávvudandoaluiguin. Duorastaga mus lei mielamiel bargu rahpat sámi nuoraid dáiddadáhpáhusa ja oahpásnuvvat nuoraid dánsendáidagii. Lei duođaid suohtas oaidnit man čeahpes ja máŋggabeallásaš nuorat mis sápmelaččain leat. Nuorat ledje duođain ráhkkanan bures go buot lávdde nalde loaiddastuvvon čájáhusat ledje fuolalaččat gárvejuvvon ja nuorat ledje čeahpit. Duopmáriin lei sihkkarit váttis mearridit vuoitiid. Dilálašvuođa sáhkavuorron gávdno sámedikki ruovttusiidduin dieđáhusain.

Lávvordaga lei sámedikki doaibmaáigodaga virggálaš rahpan Ohcejogas. Báikke nalde ledje olu árvoguossit: politihkkárat, virgeolbmot ja sápmelaččat. Lei illu oahpásnuvvat liekkusvuoiŋŋat ja humána Suoma presidentii Tarja Halosii. Iežan doallan dearvvahansáhka gávdno dávvisáme-, anáraš-, nuortalaš- ja suomagillii sámedikki ruovttusiidduin http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=97&Itemid=39. Iežan ságas gieđahallen sápmelaččaid kultuvrralaš riggodaga, maid sápmelaččat mearkkašit Supmii ja dásseválddi presideantta ovddit sámedikki rahpamis ovdanbuktin movttiidahttima eananvuoigatvuohtagažaldaga čoavdimii. Sáhkavuorustan máinnašin, ahte sámediggi lea vástidan dásseválddi presideantta gohččumii ja buktá iežas evttohusas eananvuoigatvuohtagažaldaga čoavdimis almmolašvuhtii ja stáhtii vel dán giđa áigge. Bivden dásseválddi presideanttas doarjaga sápmelaččaid viggamušaide ja bivden su movttiidahttit stáhtaráđi gieđahallat ovdagáttuid haga sámedikki evttohusaide ja jávkadit áruid ILO 169-soahpamuša ratifiseremis. Illudan go presideanta Halonen vástidii mu gohččumii ja lohpidii movttiidahttit stáhtaráđi gávdnat čovdosa. Rahpama maŋit beaivve manaimet dásseválddi presideanttain ja eará intreassaoassebeliiguin guollebivdui.

Dán vahku prográmmas leat čoakkámat ja deaivvadeamit Helssegis. Gaskavahkku lean sámedikki ovddasteaddjin Árktalaš ráđi duogašjoavkku čoakkámis. Geahččalan buktit álgoálbmotoainnu earenoamážit dálkkádatnuppástussii, mii lea okta mávssolaččamus doaibmasurggiin árktalaš ráđi barggus. Seamma beaivve oassálasttán maid Olmmošvuoigatvuohtalihtu 60-jagi ávvudanseminárii, mas ságastalan sápmelaččaid vuoigatvuođain oktan panelaságastallin eanan- ja meahccedoalloministtar Sirkka-Liisa Anttilain ja vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxiin. Duorastaga Anáris lea sivaheaddjelágádusa ordnen seminára sivaheaddjebálvalusain sámiid ruovttuguovllus. Válddán ságastan ovdan ee. sámegielalaš bálvalusaid ja diggefierbmeođastusa.

Mannan ja dán vahku dieđihangaskaomiin lea ságastallojuvvon olu sámiid eananvuoigatvuohtaáššiin. Ságastallan lea goitge vuojulduvvan eanas dasa, ahte leatgo sápmelaččain vuoigatvuođat, iige dasa maid eananvuoigatvuođain máhcaheapmi sápmelaččaide iešalddes mearkkaša. Ságastallama deaddočuoggá bissun juo-ii –dásis sámiid eananvuoigatvuođaid hárrái lea mu mielas ártet daningo sámiid eananvuoigatvuođat leat dutkamušain šiitemeahttumit duođaštuvvon. Ein eanet ah` eanet sáhkavuoruin váldojuvvojit ovdan báikkálaš olbmuid vuoigatvuođat ja ahte mun sámedikki ságajođiheaddjin galggalin váldit vuhtii maid earáid beroštumiid seammaárvosažžan sápmelaččaid beroštumiiguin. Sámediggelága geatnegasvuođa mielde mu bargun lea vuodjit sápmelaččaid beroštumiid ja jođihit sámedikki politihkalaš doaimma. Váldoálbmoga beroštumiid ovddidit eará oassebealit.

Eananvuoigatvuohtagažaldaga oassebealit leat dušše Suoma stáhta ja sápmelaččat. ILO 169-soahpamuš guoská ovttačilggolaččat dušše álgoálbmogiid vuoigatvuođaid, ii eará joavkkuid. ILO 169-soahpamuša lea ratifiseren davviriikkain dušše Norga, muhto eat sáhte váldit doppe njuolga čoavddusmálliid, muhto mii fertet gávdnat iežamet čovdosa Suoma láhkaásaheami vuođul. Ieš in ipmir dan balu, maid eananvuoigatvuohtagažaldat bohciidahttá juobe stáhta eaiseválddiinnai. Suomas leat olu guovlohálddahusa dásit, main lunddolaš vuogi mielde sáhttá sirdit bargguid sámediggái.
Sámediggi ii sáhte iige hálit seahkánit priváhta vuoigatvuođaid suorggi oamastusáššiide, muhto sámedikki gáibádusat gusket dušše stáhta eatnamiid. Sámediggi doaibmá álohii Suoma lágaid mielde, dehege sámediggi lea álohii stáhta láhkaásahan stivremis kulturiešstivremis fuolakeahttá. Sámediggi ii maid hálit seahkánit gielddaid iešmearrideapmái muđuid go nu ahte lasiha sámedikki stivrenválddi gielddaid sámegielalaš ja kulturmiel bálvalusaid ruhtadeami mieđiheami bakte. Sámediggi doallá cuoŋománu beallemuttos seminára, mii gieđahallá eananvuoigatvuođaid ja ILO 169-soahpamuša. Aivve sihkkaris beaivemearri ii leat vel dieđus. Dilálašvuohta lea buohkaide rabas.


Roavenjárggas

Juvvá Lemet