Aktivitehtat Seitseminen álbmotmeahcis
Maid doppe sáhttá dahkat?
Vázzit merkejuvvon máđidjas
Seitseminen álbmotmeahcci fállá buriid vánddardanvejolašvuođaid. Merkejuvvon máđidjat leat álbmotmeahci viidodagas sullii 60 km.
Dahkat meahccevánddardemiid vázzi
Vánddardanvejolašvuođaid viiddida lagašgielddaid bajásdoallan Pirkan Taival -vánddardanmáđidjafierpmádat, man mielde sáhttá vánddardit Ikaalinen (www.ikaalinen.fi, suomagillii), Ylöjärven (www.ylojarvi.fi, suomagillii) ja Parkanon (www.parkano.fi, suomagillii) guovlluide ja gitta Helvetinjärvi álbmotmeahci rádjai. Mátkki guoras sáhttá idjadit tealttás, lávus ja láigobarttas.
Oahpásmuvvat luondduguovddážii
Álbmotmeahci davvioasis lea Seitseminen luondduguovddáš mii lea máŋggabealat bálvalan- ja oainnusbáiki.
Oahpásmuvvat luonddubálgái
Álbmotmeahci njealji luonddubálgás sáhttá oahpásmuvvat vuđoleappot guovllu sierrasárgosiidda. Runokangas (2 km) álgá luondduguovddážis. Jiehkkebálggis (1,5 km) mohkkasaddá Seitsemisharjus. Multiharju dološvuovdebálggis (2 km) láidesta dološvuovddi luondduipmašiidda. Jeaggeluonddubálggis (2 km) Soljasis muitala jekkiid sierrasárgosiid birra.
Lihkadit muohtagápmagiiguin
Álbmotmeahcis sáhttá maiddái johtit muohtagápmagiiguin go váldá vuhtii ráddjehusosiid. Luondduguovddážis sáhttá láigohit muohtagápmagiid.
Čuoigat fuolahuvvon láhtuin ja meahcis
Álbmotmeahcis lea dálvit sullii 20 km guhkkosaš vánddardanláhttu, mii heive dábálaš čuoigamii. Álbmotmeahci guovllus čuoigan lea lobálaš maiddái láhttu olggobealde go váldá vuhtii ráddjehusosiid: Pakkulakangasis ja Multiharjus čuoigan lea lobálaš bálggesmáđidjas, Iso-Seitsemisjärvi ja Soljanen ráddjehusoasis johttin lea oalát gildojuvvon 1.4 - 15.7.
Vánddardit meahcis čuoigga
Čuoigga Pirkan Taival -láhtu mielde sáhttá čuoigantuvrra guhkkodaga vanahit moatti beaivái. Láhtu fuolaheamis lea ovddasvástádus Ylöjärvi gávpogis (www.ylojarvi.fi, suomagillii). Čuoigantuvrras sáhttá idjadit tealttás, lávus ja láigobarttas.
Guolástit
Álbmotmeahci ládduin lea oaggun ja rudneoaggun lobálaš juohkeolbmorivttiin almmá sierra lobi haga.
Sihkkelastit
Sihkkelastimii heivvolaš máđijat leat merkejuvvon kártii. Eará sajiin sihkkelastin ii leat lobálaš máŋggaid rovvemuoraid, eatnama gollanáitaga ja vázziid dorvvolašvuođa dihtii. Luondduguovddážis sáhttá láigohit girakeahtes sihkkeliid ráfálaš vuodjimii. Lassidieđuid Seitseminen guovllu sihkkelastinvejolašvuođain gávnnat dáppe (www.tampere.fi, suomagillii).
Murjet ja čoaggit guobbariid
Murjjiid ja guobbariid čoaggin lea lobálaš juohkeolbmorivttiin álbmotmeahcis ráddjehusosiid vuhtii válddekeahttá. Ráddjehusosiin johttin lea stivrejuvvon bálgáide dahje gos johtima leat ráddjen dihto áiggiin jagis.
Vuojadit
Álbmotmeahcis oažžu vuojadit measta juohke láddos ja jávrris –spiehkastahkan lea Iso-Seitsemisjärvi ráddjehusoassi, gos johttin lea gildojuvvon 1.4.–15.7. lottiid bessema dihtii. Virggálaš vuojadanbearráigeahčču ii leat. Ládduid gáttit leat dávjá jeaggeluvvan. Čuovvovaš báikkiin lea kádja ja ráhpat: Kirkaslampi ja Pitkäjärvi.
Meallut
Seitseminen davábealde lea čáppa Aurejärvi, mii lea muhtumassii luonddusuodjalanguovlu. Jávri heive sturrodaga dáfus oalle bures 1-2 beaivvi kanohtatuvrraide. Lassidieđuid kanohtaid láigohanvejolašvuođain gávnnat dáppe (www.visittampere.fi).
Riidet
Kurulaš islándaheastastálla Tiurantalli (www.tiurantalli.kotisivukone.com, suomagillii) ordne vánddardanriidemiid Seitseminen álbmotmeahci guovllu smávvageainnuin.
Buđaldit geočiehkamiin
Álbmotmeahccái leat čihkkojuvvon máŋga geočiegá (www.geocache.fi). Jagi 2000 álggus álgán geočiehkán lea miehtá máilmmi leavvan áigeádji, man buđaldeaddjit leat Suomasge máŋggat duháhat.
