Suoločielggi guovllu aktivitehtat
Maid Suoločielggi guovllus sáhttá dahkat?
Vázzit merkejuvvon johtolagaid mielde
Suoločielggi lahkosiin leat sullii 200 km merkejuvvon vánddardanjohtolagat ja luonddubálgát beaivevánddardeapmái. Váttisvuođadási dáfus gávdnojit máŋggalágan johtolagat. Muhtun johtolagat ja bálgát leat UK-álbmotmeahcis, muhtumat álbmotmeahci olggobealde. Bálgát ja johtolagat leat merkejuvvon meahccái ja vánddardankárttaide. Dálvvi áigge sáhttá vázzit merkejuvvon dálvevázzinjohtolaga mielde Siula-dálu ja Laanila gaskka.
Dahkat vácci meahccevánddardemiid
Suoločielggi guovlu heive bures maiddái guhkes, idjadeami gáibideaddji vánddardemiid álggahanbáikin. Kiilopää ja Suoločielgi leat guovddáš álggahanbáikkit, go vuolgá guhkit vánddardemiide UK-álbmotmeahccái merkejuvvon johtolagaid olggobeallai kárttain ja kompássain. Soabbada luonddumeahccái sáhttá vánddardit Finnmárkkutbálgá mielde. Suoločielggis ii leat maiddái guhkki Bátneduoddara meahcceguvlui.
Čuoigat fuolahuvvon láhtu mielde
Dálvvi áigge Suoločielggi guovllus leat alimus áiggiid sullii 250 km fuolahuvvon láhtut. Eatnašat láhtuin heivejit sihke luisten- ja árbevirolaš čuoigamii. Luondduláhtut heivejit dušše árbevirolaš čuoigamii. Čuovgaláhtut leat 34 km. Fuolahuvvon láhtuin beassá čuoigat áibmadas duottarmáilmmis, beahcevuvddiin ja johkaguorain. Leat sihke álkis ja hui ollu gáibideaddji láhtut. Láhtuid birra gávdno kárta (www.saariselka.fi, suomagillii), masa váttisvuođadásit leat merkejuvvon ivdnedovddaldagaguin.
Čuoigat fárrolagaid beatnagiin beanaláhtu mielde
Beatnagiin fárrolagaid čuoigamii lea várrejuvvon sierra láhttu, mii vuolgá Siula-dálu šiljus. Láhtu guhkkodat Suoločielggis Laanilai lea ovtta guvlui 3,6 km. Beanaláhttu lea merkejuvvon rukses plogendihkáiguin.
Dahkat meahccevánddardemiid čuoigga
Suoločielggi guovlu lea guovddáš álggahanbáiki guhkes ja ollu gáibideaddji čuoiganvánddardemiide UK-álbmotmeahccái ja Bátneduoddara meahcceguvlui. Guhkes, idjadeami gáibideaddji čuoiganvánddardemiide galgá ráhkkanit fuolalaččat, dasgo dalle johttojuvvo fuolahuvvon láhttofierpmádaga olggobealde kártta ja kompássa veagas. Láhttofierpmádaga olggobealde jođedettiin galget leat govddit meahccesabehat, maiguin sáhttá čuoigat obbasis.
Dárkot lottiid
Suoločielggi guovllus leat buorit vejolašvuođat sihke meahcce- ja maiddái duottarlottiid oaidnimii. Jalges duoddara šlájat sáhttet leat gal árggit, muhto buriin lihkuin sáhttá oaidnit vaikkoba girona, állaha dahje láfola. Vuollelis lagešbohtuin sáhttá gullat giellavealggu máŋggajienat vižardeami dahje oaidnit rievssaha girdileamen.
Lottiid sáhttá vuolgit dárkot vaikkoba guovllu luonddubálgáid mielde. Nuorttabeale luondduguovddážis, 30 km Suoločielggi turismaguovddážis lulás, lea boralottiin muitaleaddji čájáhus, mas sáhttá oahpásmuvvat guovllu boralottiide ja daid eallinvugiide.
Geahčadit oaidnámušaid ja oidnosiid
Suoločielggis gávdno ollu miellagiddevaš oaidnámuš: luondduoaidnámušat ja oidnosat. Hui čáppa oainnus lea ee. Kaunispää alážis. Guovllu gollehistorjái sáhttá oahpásmuvvat Laanila Gollejohtolaga mielde ja meahccevánddardeapmi oktan boares gámppáiguin geasuha máŋggaid gallestalliid.
Oahpásmuvvat áššehasbálvalanbáikái
Suoločielggi guovllus johtaleaddji oažžu lassedieđuid davviluonddus ja vánddardanvejolašvuođain Meahciráđđehusa Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis Siula-dálus, gos sáhttá oastit maiddái sierralágan lobiid. Guovllu máŋggabealat turismabálvalusain oažžu dieđuid Inari-Saariselkä Matkailu infobáikkis (www.saariselka.fi, suomagillii) Suoločielggi Siula-dálus.
Oahpásmuvvat luonddubálgáide
Guovllus leat luonddubálgát, maid guoras leat oahpistandávvalat muitaleamen sierra luondočuozáhagain. Luonddubálgáid mielde olbmot besset UK-álbmotmehccái. Suoločielggi (2 ja 6 km) ja Kiilopää (1, 3 ja 6 km) luonddubálgát mannet duottareatnamiid mielde.
Guolástit
Suoločielggi lahkosiid čázádagaide vuvdet Meahciráđđehusa čuovvovaš lustabivdolobiid:
- UK-álbmotmeahci lustabivdoguvlui nr 1563 (www.eräluvat.fi, suomagillii) vuvdet golmma diimmu, jándora, vahku ja oppa bivdobaji guhkkosaš lobiid. Guvllolaš lobi lassin guolásteaddjis galgá leat stáhta guolástanmáksu (www.mmm.fi, suomagillii) máksojuvvon.
- Anára lustabivdoguvlui nr 1564 (www.eräluvat.fi, suomagillii) vuvdet golmma diimmu, jándora, vahku ja oppa bivdobaji guhkkosaš lobiid. Guvllolaš lobi lassin guolásteaddjis galgá leat stáhta guolástanmáksu (www.mmm.fi, suomagillii) máksojuvvon.
- Seakteáŋkorbivdin ja bilken gullet mávssuhis oppalašguolástanvuoigatvuoide dahjege juohkeolbmovuoigatvuođaide (www.ymparisto.fi, suomagillii). Dákkár bivdu lea goittot gildojuvvon luossa- ja čuovžačázádagaid guoika- ja rávdnjesajiin dahje eará čáhceguovlluin, main guolástanláhkamearrádusaid dahje daid vuođul addojuvvon mearrádusaid mielde bivdu lea gildojuvvon.
- Lustabivdolobiid sáhttá háhkat Meahcirađđehusa neahttagávppis (www.eräluvat.fi, suomagillii), Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis dahje Nuorttabeale luondduguovddážis, main oažžu maiddái lassedieđuid guolástusas, guolástanguovlluin ja lohpevirolašvuođain.
Sihkkelastit
Suoločielggi guovllus leat máŋggat sierraguhkkosaš sihkkelastinjohtolagat. Sihkkelastit sáhttá vuolgit Suoločielggi turismaguovddážis, Laanilas, Kakslauttanenis dahje Kiilopääs. Sihkkelastinjohtolagat leat merkejuvvon Suoločielgi - Kiilopää geassejohtolatkártii (www.saariselka.fi, suomagillii).
Oassálastit oahpisteapmái luondduguovddážiin ja meahcis
Koilliskaira luondduguovddáš fállá oahpistanbálvalusa birra jagi sihke siste ja olgun. Fálus leat sierralágan, sierra čuozáhatjoavkkuide oaivvilduvvon oahpistanpakeahtat (suomagillii), maid vuođul sáhttá čohkket iežas jovkui vuogas prográmma. Oahpistemiid gánnáhivččii diŋgot ovddalgihtii.
Meahcástit
UK-álbmotmeahcis sáhttet meahcástit dušše báikkálaš ássit iežaset gieldda siste. Suoločielggi lahkosiin leat smávvafuođđuid bivdoguovllut, ee. Lokka - Poartabákti (www.eräluvat.fi, suomagillii) ja Guhtur (www.eräluvat.fi, suomagillii), maidda bivdolobi sáhttá háhkat Meahcirađđehusa neahttagávppis (www.eräluvat.fi, suomagillii), Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis dahje Avvila bálvalanbáikkis.
Murjet ja guoppardit
Suoločielggi guovllus sáhttá murjet ja guoppardit. Murjet ja guoppardit oažžu maiddái UK-álbmotmeahcis. Soabbada luonddumeahcis ožžot murjet ja guoppardit dušše báikkálaš ássit. Luopmániid beassá čoaggit jekkiin juo suoidnemánu loahpageahčen. Dasto láddet sarridat ja čáhppesmuorjjit. Jokŋa lea buoremus muttus čakčamánu álggogeahčen ja giegajokŋa easkka čakčamánu loahpageahčen vuosttas galmmaijaid maŋŋá. Jos deaivá arvečakča, de dalle lea valjis guoppar ja guobbaris lea álki ráhkadastit juoidá lassin vánddardanniestái.
Vuodjat
Suoločielggi guovllu čáziin sáhttá vuodjat. Čázádagat ja gáttit leat luonddudilis, eaige leat gárvvisin lágiduvvon vuojadangáttit.
Johtalit muohtagápmagiiguin
Suoločielggi guovllus leat buorit vejolašvuođat johtalit muohtagápmagiiguin. Muohtagápmagiiguin sáhttá friddja johtalit obbasis dahje dan várás oaivvilduvvon merkejuvvon luonddubálgáid mielde Suoločielggis ja Kiilopääs.
Vuodjit mohtorgielkkáin
Suoločielggi guovllus leat Meahciráđđehusa ja gielddaid bajásdoallan mohtorgielkávuojáhagat ja -johtolagat. Meahciráđđehusa bajásdoallan vuojáhagaide olgobáikegoddelaš galgá álo lotnut vuojáhatlobi, mas šaddá máksit. Gielddaid bajásdoallan johtolagaide ii dárbbaš leat lohpi, mas šaddá máksit. Lassedieđuid mohtorgielkkástallamis oažžu ee. Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis.