Njellima aktivitehtat
Maid Njellimis sáhttá dahkat?
Vázzit merkejuvvon johtolaga mielde
Nellima guovllus lea okta merkejuvvon bálggis, mii doalvu ođasmahtton dimbbarsuvdinrennii. Guovllu lundui sáhttá oahpásnuvvat maiddái iežas bálgáid mielde. Guovlu gullá nannosit Váhčir meahcceguvlui ja máddin Čárbmoaivvi meahcceguvlui
Piilola bálgá máttageaži vuolginsadjái manno Njellim bokte. Vuolginsadji lea Kesluotta guoras Váhčar meahcceguovllu máttaoasis. Piilola bálggis lea 35 kilomehtera guhkes johtolat, mii ovttasta Badje-Báhčaveaijoga álbmotmeahci ja Váhčara meahcceguovllu.
Meallut
Njellima guovllus lea buorre meallut. Anárjávri heive earenoamáš bures meallumii. Jávrris eai leat merkejuvvon meallunjohtolagat, muhto Anárjávri meallui-siiddus leat guokte rávvejuvvon johtolaga, mat vulget Njellima fanashámmanis. Lassin meallunráva lea oažžumis geinnodahkii Vuoskkojávrris Njellimjávrái.
Johtit mohtorfatnasiin
Fatnasiid johttiide gávdno hámman Njellima guovddážis. Viiddis Anárjávri fállá čáppa duovdagiid maiddái mohtorfatnasiin vuodjimii. Njellima lagamus fanasdoarjjabáiki lea Speadjalnjárga.
Geahčadit oaidnámušaid ja várdát
Njellimis lea eanemus oaidninveara dimbbarsuvdinrenne, Ruovdeverrát, Báhčaveaijoga šaldi ja golmma váldegotti rádjestoalpu Muotkeváris.
Čuoigat fuolahuvvon láhtu mielde ja meahcis
Guovllus oažžu čuoigat friddja. Báikkálaš ássiid skohtermáđiid sáhttá ávkkástallat ovdánettiin ovdamearkka dihte jus ii leat cuoŋu. Njellima gilis lea maid golmma kilomehtera guhkkosaš čuoiganlahttu čuovggaiguin.
Guolástit
- Anárjávri
- Vuoggaguolástusa várás Anárjávrris dárbbaša juogo Lappi leanaguovdasaš vuoggabivdolobi (www.mmm.fi, suomagillii) (okta stággu) dahje Meahciráđđehusa Anárjávrri lustabivdolobi lohpeguvlui 1580 (www.eräluvat.fi, suomagillii) (moanat stákkut). Anárjávrris oažžu bilket ja bivdit áŋkoriin juohkeolbmo vuoigatvuođa mielde.
- Anárjávrri guolástanbadji bistá birra jagi.
- Buoremusat jávri heive geassinoaggumii, dolgevuoggabivdui ja bilkemii.
- Eará čázádagat
- Vuoggaguolástusa várás eará čázádagain dárbbaša Lappi leanaguovdasaš vuoggabivdolobi (www.mmm.fi, dušše jávrečaziid) dahje Meahciráđđehusa Anárjávrri lustabivdolobi lohpeguvlui 1564 (moanat stákkut, maiddái luossa- ja čuovžačázádagaid guoika- ja rávdnjesajiid).
Lappi leanaguovdasaš vuoggabivdolobiin oačču guolástit leana čázádagain ovttain stákkuin ja vuokkain.
Eará guolástusa go áŋkoriin oagguma ja bilkema várás 18-64 -jahkásaš olmmoš galgá máksit guolástandikšunmávssu (www.mmm.fi, suomagillii).
Meahcástit
Njellim guovlu gullá lohpeguvlui 1612 Čárbmoaivi (www.eräluvat.fi). Guvlui vuvdet jándoriid mielde ráddjejuvvon meari smávvafuođđolobiid.
Boazodoallu lea guovllus mearkkašahtti ealáhus, nu ahte dakkár vuojeheaddji beatnagiin meahcásteapmi lea unnafuođđolobiin gildojuvvon. Dálvet meahcásteaddjit galget ovdal meahcásteami čielggadit guovllu boazodoallobargguid guođohanguovlluid mielde siiddaid oktavuođaolbmuin (www.eräluvat.fi).
Smávvafuođđuid bivdolobiid Davvi-Sámi guovlluide vuvdet Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáiki, Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida ja Meahcirađđehusa neahttagavpi (www.eräluvat.fi, suomagillii).
Murjet ja čoaggit guobbariid
Olles guovllus oažžu friddja murjet ja čoaggit guobbariid. Luomi, jokŋa, sarrit ja čáhppesmuorji gávdnojit guovllus. Gusaguobbarat leat dábálaččat ja dain leat hárve suovssat fitnan.