Álbmotmeahci vuođđoasi oaidnámušat
Romisskurču
Romiskurču lea jiekŋabaji suddančáziid gohpan ceakko skurču, mii lea álbmotmeahci merkejuvvon luottaid guoras. Suoločielggis Romiskurčui lea 6 kilomehtera. Skurččus leat vánddardeaddjiid geavahussii guokte beaivestohpu, main nubbi lea ráhkaduvvon 1800–1900-loguid molssagis ja nu leage oppa guovllu boarráseamos barta.
- Loga lasi: Romisskurčču boares barttas.
Beassášskurču
Beassášskurču lea luonddudili luondduoaidnámuš: duottarskurču, mas sáhttá leat vel muohta suoidnemánus. Beassášskurčču beasat imaštallat álkit merkejuvvon máđijaid bokte. Suoločielggis, álbmotmeahci poarttas lea geasse- ja dálvemáđijaid bokte moatti kilomehtera mátki skurčui.
Niilaoaivvi bigálusáidi
Niilaoaivvi duoddara oarjevielttis sáhtát oahpásmuvvat Lappi bálgosa boazoáidái, mii lea ráhkaduvvon 1960-logu álggus. Dan leat geavahan eanaš geassit miessemearkunáidin, muhto doppe leat dollojuvvon maiddái čakčabigálusat. Boazoáidi ii leat leamašan geavahusas máŋgga jahkái, go boazobargguid deaddu lea dál bálgosa oarjeoasi guohtoneatnamiid guovllus. Áiddi lahkosiin lea Lappi bálgosa barta, mii lea ráhkaduvvon boazodoallobargguid doarjjabáikin. Boazobartta šilljus leat vánddardeaddjiid geavahussii dollasadji, olgohivsset ja muorravisti.
Šuomaruvttu boares barta
Šuomaruovttu boares barttas leat máŋggat muitalusat muitalanláhkái. Álgoálggus barta dieđuid mielde huksejuvvui golleroggiid sávdnin jagis 1935. Soahteáiggi dat doaimmai soalddátpatrullaid doarjjabáikin. Boares barta lea sullii 100 mehtera geažes ođđa Šuomaruovttu ávdin- ja várrenstopus, mii lea vánddardangeavahusas.
- Loga lasi Šuomaruovttu boares barttas.
Šuomajoga nuortalašgieddi
Šuomajoga nuortalašgieddi lea buoremusat seilon nuortalaččaid visteollisvuohta dála Suoma guovllus. Ássanguovlu lei 1940-logus nuortalaččaid geavahusas. Dál divrras nuortalašgieddi lea suodjaluvvon ja restaurerejuvvon.
Utjánguoikka nuortalašgieddi
Utjánguoikka nuortalašgieddi lea álbmotmeahci nuortalulli oasis, Lohttujoga guoras. Dat lei 1940-logus Beahcámis eváhkkui vuolgán nuortalaččaid ássanguovlu. Visttit leat huksejuvvon boares árbevieru mielde, ja nuortalašgieddi lea suodjaluvvon báiki.
- Loga lasi Lohttujoga nuortalašgittiin.
Rájá-Jovsseba gieddi
Rájá-Jovsseba gieddi lea riikaviidosaččat mearkkašahtti kulturhistorjjálaš biras. Parkanolaš Joosef Sallila huksii ássangietti alccesis ja eamidasas 1900-logu álggus. Šilljoguovlu lea bisson measta rievdameahttumin, das go ráhkadusat leat dušše vuođđodivvojuvvon ja šillju lea dollojuvvon rabasin.
- Loga lasi Rájá-Jovsseba giettis.