Darvvátvári aktivitehtat
Maid Darvvátváris sáhttá dahkat?
Vázzit merkejuvvon johtolaga mielde
Darvvátvári meahcceguovlu heive earenoamáš bures daidda vánddardeddjiide, geat ohcet meahci ráfi ja jaskatvuođa. Guovllus leat merkejuvvon johtolagaid lassin sajáiduvvan johtolagat, mat čielgasit vuhttojit eatnamis. Maiddái merkejuvvon johtolagaid vánddardettiin berre geavahit sihke kártta ja kompássa.
Meallut ja suhkat
Darvvátvári meahcceguovllu nuortarájis golgi Bálojohka ja guovllu gaskaoasis golgi Darvvátjohka heivejit bures maiddái álggahalli mellui.
Áiccadit lottiid
Guovlu heive bures loddeberošteddjiid áicadanguovlun, dannego guovllu luondu lea nu máŋggadáfot.
Oahpásnuvvat luondduguovddážii
Duottar-Sámi luodduguovddážis sáhttá oahpásnuvvat guovllu lundui ja dan vánddardanvejolašvuođaide. Luondduguovddáš lea Eanodaga girkogilis Heahtás, sullii 20 km Darvvátvári meahcceguovllus nuorttáslulás.
Čuoigat meahcis
Guovllus eai leat dikšojuvvon čuoiganláhtut. Dálvet mannet guovllus moadde johtolaga, mat heivejit maiddái meahccečuoigamii dahje muohtaskuovaiguin vázzimii. Gulddáma ja Leaibejávrri giliid gaskasaš geinnodaga sáhttit geavahit maid dálvevánddardanjohtolahkan. Čuoigat sáhttá maiddái mohtorgielkáluottaid mielde.
Guolástit
Darvvátvári meahcceguovllus leat valjit luondduviđá jogat, main lea rikkis guollenálli. Dábáleamos bivdoguolit leat hárri (soavvil) ja čuovža, muhto maid dápmot lea báikkuid valjit.
Meahcceguovllus sáhttá oaggut ja oaggut maid jieŋa nalde juohkeolbmovuoigatvuođain (www.ymparisto.fi, suomagillii), goas eai dárbbašuvvo lobit. Rávdnječáziin ii leat lohpi oaggut jieŋa nalde iige oaggut máhtoseaktevuokkain. Go bivdá guovllu johkačáziin, de galgá leat máksojuvvon stáda guolástandikšunmáksu, (www.mmm.fi, suomagillii) ja Meahciráđđehusa áhpásnuvvanguolástanlobi 1551 Eanodat (www.eräluvat.fi, suomagillii). Guolástanlobiid vuvdet Duottar-Sámi luondduguovddáža ja eará Meahciráđđehusa áššehasbálvalusbáikkiid lassin maid báikkálaš turismafitnodagat. Leanaguovdásaš oaggunlobiin (www.mmm.fi, suomagillii) sáhttá guolástit guovllu jávrriin ja láttuin.
Sihkkelastit
Darvvátvári meahcceguovllu meahccebálgáid mielde sáhttá dahkat beaivereaissuid maiddái meahccesihkkeliiguin.
Riidet
Darvvátvári meahcceguovllus sáhttá searvat oahpistuvvon riidenvánddardemiide, lassidieđuid oažžu Eanodaga suohkana neahttasiidduin (www.enontekio.fi, suomagillii). Gulddáma ja Leaibejávrri, ja maid Gárasavvona ja Sivajávrri gaskasaš bálgát heivejit oalle bures riidemii.
Meahcástit
Darvvátvári meahcceguovlu juohkašuvvá guovtti meahcástanguvlui. Guovllu nuortaoassi, mii ollá Silasjohkii ja Darvvátjohkii, gullá meahcástanguvlui 1614 Heahtá - Gáresavvonis (www.eräluvat.fi, suomagillii) ja Silasjoga-Darvvátjoga oarjjabeale guovlu gullá 1613 Giehtaruohtas (www.eräluvat.fi, suomagillii). Dat eallit maid sáhttá bivdit, leat aŋkke rievssat ja njoammil. Meahcástanlobiid vuvdet Duottar-Sámi luondduguovddáš ja Meahciráđđehusa Eräluvat.fi neahtagávpi.
Guovlluide vuvdojuvvojit jándora mielde ráddjejuvvon mearri smávvafuođđolobit. Lobiin turistanai sáhttá bivdit guovllus dalle go lea bivdináigi. Boazodoallu lea dán guovllu dehálaš ealáhus, ja danin bivdu beatnagiiguin lea vuvdojuvvon lobiiguin gildojuvvon. Giđđadálvvi beatnagiiguin bivdit galget čielggadit siiddaid oktavuohtaolbmuiguin, gos sin ealut leat, ovdalgo vulget meahccái.
Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gieldda fásta orruin lea friddja meahcástanvuoigatvuohta ruovttugielddaset stáda eatnamiin. Báikkálaš olbmuin lea maid vuoigatvuohta gárdut rievssahiid. Leahan dát "eallima loddi" ain dehálaš dienas máŋgga eanodatlaš bearrašii.
Murjet ja čoaggit guobbariid
Murjen ja guobbariid čoaggin lea lobálaš miehtá guovllu. Guovllus gávdnojit buorit luomejeakkit maidda gánniha suoidne-borgemánu molsašumis mannat geahččat šaddetgo luopmánat. Maiddái sarrihat ja joŋat gávdnojit guovllu lulitoasi vuvddiin. Doppe maiddái guopparčoaggit sáhttet buorre guopparjagi gávdnat goriidasaset juoidá.
Vuodjit mohtorgielkkáin
Darvvátvári meahcceguovllu čađa manná Heahtás Bálojávrri bokte Gilbbesjávrái mohtorgielkáluodda (www.metsa.fi, suomagillii) mas earrána mohtorgielkáluodda Sivajávrri bokte Gárasavvonii.