Duottar-Sámi luondduguovddáža bissovaš čajáhusat
Vuovjjuš - Johttit
Duottar-Sámi luonddu- ja kulturguovddáža ođđa čájáhusat leat máŋgga čájáhusoasi ráhkadan ollisvuohta. Vuovjjuš-bajilčála govve čájáhusa johttisápmelaččaid, geat leat iešráđálaččat ja iešbirgejeaddjit - sitkes duoddariid eallit. Johttit-bajilčála fas govve čájáhusa duottarmáilmmi ealániid ja luonddu, gos johtin lea ceavzinvuohki goaves diliin. Boazu lea čájáhusa váldooasis, ja dat ovttastahttá olbmo ja luonddu. Boazu lea duoddariid lodjumeahttun ealli, masa johtin lea eallima vuođđoeaktu. Johttisápmelaččat leat eallán bohcco eavttuid mielde, ja ain ođđasit boazu ja luondu ráhkadeaba ealáhusa ravdaeavttuid.
Davvijohttit
Duottarmáilmmi vejolašvuođat leat buktán eatnamiidda gussiid lahka ja guhkkin. Čuđiid jagiid dás ovdal Eanodahkii eai boahtán doallat luomu, muhto juohkeovttas ledje iežas ákkat vuolgit lossa mátkái. Davvin johte meahccebivdit, guolásteaddjit, gávpeolbmot, báhpat ja dutkanmátkkálaččat. Vearuheaddjitnai dádjade juo árrat Davvi-Sámi duoddariidda.
8 jagiáiggi
Duottar-Sámi juohke jagiáigái gullet iežas gievrras dovdamušat, mat váikkuhit nu vánddardeaddjái go báikki olbmuide. Eallin vuogáiduvvá sierralágánin jagiáiggiid mielde ja barggut bargojuvvojit vuogas áiggiid. Geasset beaivi joatkahuvvá idjii ja idja iđidii. Davvin ii leat mihkkege govttolaččaid, skábman beaivi ii oidno ja geasset dat báitá ijatbeaivvi.
Lauri Pappila lottit
Eanodatlaš ITE-dáiddára, Lauri Pappila, muorraloddečoakkáldat lea dál bissovaččat biddjon Duottar-Sámi luondduguovddážii. Lunddolaččat muorralottit leat čehpet vullojuvvon ja málejuvvon, ja daid vehkiin sáhttá vaikko oahppat lottiid dovdama. Pappila lea vuollan lottiid oppa eallimis, ja suntje lea leamaš dehálačča eandalii dávviluonddu lottit.
Yrjö Kokko -girjerádju
Girjerájus lea gokčevaš čoakkáldat Eanodagas váikkuhan girječálli Yrjö Kokko buvttadusas. Hilduin gávdno máŋggabeallásaš válljašupmi maid eará girjjiin, mat ovdanbuktet Sámi luonddu, kultuvrra ja historjjá. Luomos girječállin Yrjö Kokko orui iežas huksen Ungelo stobus, ja eanas su girjjiin govvejit Eanodaga guovllu luonddu ja olbmuid. Girjeráju dahká mávssolažžan maiddái persovnnalaš girječoakkáldat, man Marja Vuorelainen lea guođđán dohko árbin.
Mánáidčájáhus "Untuvikko" (lottečivga)
Mánás lea hállu geahččaladdat, čoakkašit, imaštallat ja dutkat. Untuvikkos vásáhusat šaddet go beassá iskkadit, lohkat, stoahkat ja hukset. Vaikke govat leat duohta diliid mielde lihkká dat stoagadit. Čielga govat, ivnnit ja hámit movttiidahttet máná miellagovvádusa ja stohkosiid.
Alit albmi leabbá duoddariid alde ja geasseeanan runiida. Aláža litna geđggiid alde lea suohtas velohallat ja ájahallat lohkosiin. Untuvikkos čuovvut lottečivgga šaddama beasi ráhkadeami rájes gitta monnegaraid čuvgemii. Makkár beasis lottečivggat stuorrulit? Mii gullo giellavelgui?
Untuvikko dálvi lea aliha ja čeaskáda stoagus. Rievssatbearaš bovde guossái čiehppasii. Duottarstohpu fállá lieggasa ja vuoiŋŋastansaji vánddardeaddjái. Vuolgge mátkái!