Oulankana dábáleamos gažaldagat
Maid namat Oulanka ja Kiutaköngäs dárkkuhit?
Sátni Oulanka lea hämäläinen-vuđđosaš giellaárbi ja dárkkuha dulvvi. Oulankajohka dulvá juohke giđa miessemánu bealle muttu sulaid, dalle čáhci badjána moadde mehtera badjel normaládási. Maiddái arvves čavččaid johka sáhttá dulvat.
Kiutaköngäs dárkkuha fas guoikka stuorra ávžžis. Álgoálggus namma lea boahtán sámegiela árbesánis.
Mo Kiutakönkääi beassá?
Kiutaköngäs guoikka čáppa, rukses heaŋggobávtti geahččat johttojuvvo dábálaččat Oulanka luondduguovddáža bokte, gos vázzinmátki gártá kilomehtera veardde. Mátkái sáhttá dábálaččat vuolgit smávva gápmagiiguin, omd. viehkangápmagiiguin. Gummestevveliid dárbbaša dušše giđđat šoavlli áigge ja árvin.
Man láhkai Karhunkierros lea merkejuvvon? Man guhkki geinnnodat lea?
Karhunkierros (suomagillii) lea merkejuvvon oránša málamearkkain muoraide nu, ahte dábálaččat čuovvovaš mearkka oaidná ovddit mearkka luhtte maiddái dálvit gassa muohttaga áigge. Geinnodagaid geinnodatruossaid bokte etáhpat dahje loahppabáikkit leat oahpistuvvon muorra galbbain. Eanáš buot Karhunkierrosa eanagalbbat leat ođasmahttojuvvon jagiid 2000 - 2001. Geinnodat lea oppalohkái 80 kilomehtera guhkki.
Šiehttágo ávdinstobuide ijastallat vai galggašiigo váldit tealttá fárrui?
Sesoŋgaáigge 15.6 - 31.9. gánneha váldit tealttá fárrui go vuolgá vánddardit, daningo stobut leat hui bivnnuhat. Čuoikaáigge tealttás sáhttá leat juoba somát ijastallat go stobus.
Sáhttágo Karhunkierrosa vánddardit oanehut gaskkaid?
Karhunkierrosa sáhttá vánddardit maiddái moatti beaivve reaisun. Dan dihte geinnodat leage muttát erenoamáš bures maiddái álggahalliide ja ee. mánnábearrašiidda.
Sáhttágo beana leat mielde vánddardeamis?
Beana dahje bussá sáhttá leat vánddardeamis mielde, go dat lea goallostuvvon. Ealliid ii goit oaččo doalvut ávdinstobuide, vai allergiijalaš fitnit sáhttášedje geavahit stobuid. Nuba omd. beatnaga eaiggát gánneha vánddardit tealtá fárus, juos beana ii sáhte leat ija olgun. Lasi rávvagat Oulanka álbmotmeahci ortnetnjuolggadusain (suomagillii).
Dárbbašago heailla reaissu borramuša gurbut fárus dalán vánddardeami álggu rájes vai sáhttágo borramuša oastit maiddái mátki alde?
Mátki alde leat máŋggat 'dáŋkenbáikkit', ee. luondduguovddáža gafe, Oulanka gohttenbáiki ja Juuma gohttenbáikkit. Dárkkis goit rabasáiggiid ovdalgo vuolggát!
Gánneha juo nisttiid skáhppodettiin muitit Oulanka iešdoaibmi bázahusfuolahusa vuođđojurdaga, mađi vehát bázahusa niesttit sisttisdollet, dađi geahppasut daid lea gurbut.
Gos Oulanka álbmotmeahcis sáhttá orrut?
Oulankas sáhttá orrut Karhunkierrosa ávdinstobus ja merkejuvvon tealttástallanbáikkiin. Lassin Kiutaköngäs guovllus doaibmá dievas bálvalusa gohttenbáiki geassit 1.6. - 31.8.
Álbmotmeahci lagasguovlluin Hautajärvis, Urriaavas, Käyläs ja Juumas leat láigobarttat ja gohttenbáikkit.
Mii lea Oulanka álbmotmeahci dovddaldat?
Oulanka dovddaldahkan lea válljejuvvon guovllus dábálaš, sulli 15 cm allosaš áitatvuloš orkideašládja nieddagámá (Calypso bulbosa). Ráfáidahtton nieidddagáma gávdno boares, sámmál mehciin. Šaddu lieđđu miessemánu loahpas sullii geassemánu beallemuttu rádjai. Lasi Oulanka luonddus.