Seitseminen dábáleamos gažaldagat

Mas Seitseminen namma boahtá?

Álbmotmeahci namas leat máŋga muitalusa. Namma sáhttá boahtit Iso-Seitsemisjärvis ja dan čieža čiekŋalis luovttas. Nubbi diehtogáldu oaivvilda, ahte sáhka lea nama molsašuvvamis. Boares kárttain jávri oidno namain Iso-Seilijärvi. Navdojuvvo, ahte vuođđun livččii sámegiela sátni sieidi, mii livččii vuos rievdan seidan ja de seilin ja ain viidáseappot seitsemisin. Seiseminen doalu nama historjjá duohken lea isit Ananias Antinpoika Heinäaho. Son rievdadii sohkanamas Seitsemisin čihččet máná riegádeami maŋŋá.

Ordnejuvvojitgo Seitsemises láidestuvvon reaissut ja oažžugo Seitsemises luondduoahpisteami.

Dál Seitseminen luondduguovddážis leat fállon oahpistanpakeahtat beaiveruovttoahkásaččaide, 1. – 2. –luohkáide sihke 5. – 6. –luohkáide ja badjedási skuvllalaččaide. Meahciráđđehus ordne álbmotmeahci guovllus birra jagi oahpistuvvon guossereaissuid. Joavkkuid oahpisteapmi luonddus lea fas álbmotmehciin soahpamuša dahkan luondduturismafitnodatdoalliin. Sin oktavuođadieđuid sáhttá jearrat Seitseminen luondduguovddážis (suomagillii).

Leatgo álbmotmeahci guovllus guovžžat ja gumppet?

Davvi-Pirkanmaas leat guovžžat. Maiddái gumpe lea maŋimuš jagiid leavvan guvlui. ieš álbmotmeahcci lea goappáge eallinguovlun menddo unni. Giđđat ja čakčat álbmotmeahci doaresravddain leat gávdnon guovžža luottat. Gumppet, mat johtet álbmotmeahci čađa, guđđet luottaid čielgasepmosiid muohttaga áigge. Eará áiggiin daid lea váttis áicat. Álbmotmeahci eará guovllut leat fas ealaskas guosseanus, ja doppe meahci eallit sirdásitge álbmotmeahci ráfálut osiide. Sihke guovža ja gumpe garviba olbmo. Smávvage guossejoavkku johtin lea viehka jitnii – okto johtti sáhttá duollet dálle lávllastit ja nu almmuhit boahtimisttis.

Sáhttágo beatnaga váldit mielde álbmotmeahccái?

Beana sáhttá leat mielde lávžegeažis.

Leatgo lagašguovllus priváhtaidjadanbálvalusat?

Lassidieđut guovllu priváhtaidjadanbálvalusain sáhttá jearrat Seitseminen luondduguovddážis.