Heahtá guovllu dábáleamos gažaldagat
Mii erohusaid lea Heahtás ja Eanodagas?
Eanodat lea suohkan (gielda). Eanodaga girkogili namma lea Heahttá, muhto máŋggain oktavuođain gilli gohčoduvvo suohkana nama mielde, Eanodahkan. Girdiáigedávvaliin sihke linnjabiilaáigedávvaliin gili namman adnojuvvo Heahttá. Orrut ieža gohčodit gili Heahttán.
Gávdnojitgo Heahtá guovllus oanehis bálgát?
Duottar-Sámi luondduguovddáža šiljus vuolgiba guokte sierra luonddubálgá. Go gizzu bálgá, mii doalvu Jyppyrä nala, de čohkka nalde sáhttá vuoiŋŋastit várdogoađis ja ovddošit duovdagiid. Vuollelis Jyppyrä hállama Goddebálgás buktojuvvo ovdan dološ goddebivdokultuvra. Goappaš bálgáin sihke guovllu eará bálgáid ovttastahttimiin oažžu alccesis heivvolaš vázzinmohkiid. Sierralágán johtolatmolssaeavttuid sáhttá jearrat Duottar-Sámi luondduguovddážis.
Gos sáhttá guolástit Heahtá čáziin ja makkár lobiid guolásteapmái dárbbaha?
Dálvet sáhttá oaggut jieŋa nalde vaikkobe Ovnnes- ja Muotkejávrris. Oaggun jieŋa nalde gullá juohkeolbmoriektái (www.ymparisto.fi, suomagillii), nu ahte lobit eai dárbbahuvvo ollenge.
Geaseáigge Heahtá guovllu lagašbirrasa guolástančuozáhagat leat ee. Ovnnesjohka ja Njárbesjohka. Oaggumis movttiidan olbmot sáhttet láigohit fatnasa báikkálaš fitnodatolbmuin ja geahččalit lihkuset Ovnnesjávrris. Buohkain 16 - 18 -jahkásaččain galgá leat máksojuvvon guolástandikšunmáksu, (www.mmm.fi, suomagillii). Jávrri nalde oaggu gánnáha háhkat Eanan- ja meahccedoalloministeriija Sámi leana vuoggalobi (www.mmm.fi, suomagillii) Johkaguolásteaddjis galgá leat Heahtá osolašgotti guolástanlohpi (www.enontekio.fi, suomagillii), man sáhttá háhkat báikkálaš fitnodagain. Juos manná guhkkelii meahccái, gánneha hánket Eanodaga guolástanguovllu lobi 1551 (www.eräluvat.fi, suomagillii). Guolásteapmi lea gildojuvvon stuorámus oasis Bálláš-Ovnnešduoddara álbmotmeahcis.
Lassidieđut guolásteamis Duottar-Sámi luondduguovddážis.