Suoločielggi guovllu dábáleamos gažaldagat

Mii lea dat vilges rásiid, mii šaddá juohke sajis?

Vilgeslieđat beatnatjoŋat šaddet geasseguovdil bálgáid guoras. Vilges lieđit liđđosiin eai leat goittot lieđđelasttat nugo gáttášii, muhto suodjelasttat. Go dutká liđđosa dárkileappot, de fuobmá ahte ieš lieđus suodjelasttaid gaskkas lea uhcci ja čáhppat. Čavččabeallai beatnatjoŋa lasttat ruvssodit ja dalle dan sáhttáge hervvošit ivdnás ruškerássin. Beatnatjoŋa muorjjit leat ruoksadat ja giktaleaddjit oaidnit. Dat leat álmmeheamet ja jáffuláganat, ja nuba daid borret lottit, muhto eai olbmot. Muorjjit eai leat mirkkolaččat.

Beatnatjokŋa. Govva: Nina Raasakka

Gos sáhttá guolástit?

Suoločielggi guovllus lea álki beassat guollebivdui. Áigeguovdilis áššiid guolástusas fállá ja guolástanlobiid Suoločielggi guovllus vuovdá Meahciráđđehusa Bálvalanbáiki Kiehinen.

Gos leat lagamus dolastallanbáikkit?

Buot lagamusas Suoločielggi turismaguovddáža lea Kelo-oja goahti Moitakurui manni johtolaga guoras, sullii 0,5 km:a duohken johtolagaid vuolginpoarttas Tunturihotelli lahkosiin. Tunturikeskus Kiilopääs lea dolastallanbáiki luonddubálgáid vuolginsaji lahkosiin. Laanilas lea sullii 2 km Piispanoja goahtái. Rönkönlampi goahti lea Kakslauttanena ja Laanila gaskasaš johtolaga gaskkamuttus. Sivakkaoja lávvu lea Finnmárkkubálgá guoras, sullii 1 km:a duohken Kiilopääi manni geainnus Finnmárkkubálgá lulásguvlui.

Goas dálvá?

Dálvi lea davvin eanemus mearrideaddji jagiáigi. Dat bistá Suoločielggi guovllus badjel jahkebeali. Bissovaš muohttaga muohttá dábálaččat golggotmánu álggogeahčen. Dalle jándora gaskaliekkas lea vuollel nolla gráđa ja eana jiekŋu.

Goas muohta suddá?

Giđa boahtin ja muohttaga suddan lea jagiid mielde. Muohtadálvviid leat dávjá čuoigansiivvut vel válbora áigge ja miessemánus skálvvit suddet ollásit. Duoddaris leat goittot skurčobáikkit, main muohta suddá easkka geassit dahje itkkut, main muohta ii sutta goassige.

Goas lea ruški?

Ruški lea juohke jage seamma govdodatgierddu alde sullii seamma áigge. Ruški álgigoahtá, go čuovgamearri geahppána ja lea čielga earru ija ja beaivvi gaskkas. Eanaruški álgá vehá ovdalaš go muorraruški. Suoločielggi guovllus alimuš ruški lea čakčamánu guovtte vuosttas vahku áigge.

Leago boahtte gease ollu čuoika?

Čuoikkaid mearri sáhttá molsašuddat mealgat jahkásaččat. Jos luonddus lea ollu muohta ja lávttas, de šaddá várra čuoikageassi, dasgo čuoikkaid goađit ahtanuššet čázis. Jos fas lea goike geassi, de čuoikkat sáhttet leat hui uhccán. Goittotge johka- ja ájaguorain lea álo čuoika, ja goalkin juoba giksin. Duottarvilttiin ja jalges sajiin čuoikkat eai báljo givssit olbmo. Go áigu geassit idjadit meahcis, omd. ávdinstobuin, de gánnáha váldit fárrui rággasa, man sáhttá lebbet oađđinsaji badjelii. Dalle bálle oađđit ihkku.

Leago gummegápmagiidda atnu johtolagaid alde?

Merkejuvvon, fuolahuvvon johtolagaid ja luonddubálgáid mielde jođedettiin eai dábálaččat dárbbaš leat gummegápmagat. Jos johtolagat mannet jeaggeeatnamiid dahje láktasajiid mielde, de dáid johtolatossodagaid rastá leat rovit. Smávvaskuovaiguin ii goittotge gánnát vuolgit arvviid maŋŋá meahccái.

Leatgo guovllus guovžžat?

Dat gal leat, muhto daid eai leat gallis beassan oaidnit. Lappi viiddis mehciin lea guovžžaide doarvái sadji ja biebmu.