Dovdduidečuohcci idjadanbáiki máŋggaidlot jagiid áigge
Šuomaruovttu ássanvisttis ledje guokte beali, Teräväpää ja Tylppäpää, ja guovdu gievkkan. Sođiid áigge gámppás orodedje soalddátpatrullat, ja dan geavahedje dalle maiddái heasttastállan. 1943:s Suomen Latu osttii gámppá ja sávnni meahccevánddardanatnui. Juo dalle ieš gámpá lei goittotge juo nu heajos ortnegis ahte dan ii gánnáhan šat divvugoahtit, ja dat gaikkoduvvui eret. Meahccevánddardeaddjiide ráhkaduvvuige dasto gámpá sávnnis. Gámppás ii leat giddes vuođđu, muhto dat lea ceggejuvvon njuolgga eatnama ala ferrojuvvon jorba hirssain. Gámppás lea okta lássa ja fielluin ráhkaduvvon hárjegáhttu. Suomen Latu divodanbargit ja ovttaskas olbmot leat divodan ja ordnen gámppá jagi 1947 rájes daid maŋit logijagiid áigge.
Šuomaruovttu boares gámpá lea vuosttas ávdinstohpu, mii lea huksejuvvon Suoločielggi guvlui aivve vánddardanatnui. Dat gearggai leat meahccevánddardeaddjiid anus moanaidlot jagiid. Maŋŋelis Koilliskairai huksejuvvon ávdinstobut ja erenoamážit 1966:s huksejuvvon Šuomaruovttu ođđa gámpá geahpededje boares gámppá anu. Ná boares gámpá beasai lisagit. Ođđa gámpá lea sullii 400 m:a duohken boares gámppás (bálgá mielde 600 m). Šuomaruovttu ođđa gámppás leat dolastallanbáiki, muorravisti ja goikehivsset.
Jagiid 1976-78 Suomen Latu ry. ordnii Šuomaruovttu boares gámppá museačuozáhahkan. Dán áigge dat lea historjjálaš oahpásmuvvančuozáhat UK-álbmotmeahci vuođđooasis. Gámpá lea heajos ortnegis. Gámppás leat ainge veallánvuolážat ja beavdi, muhto árran lea jávkaduvvon. Museagámppá duohken lea maiddái dološáigge hivsset.