Dulveniittuid rássevallji seailu aktiivalaš divššu mielde
Ođđasis álggahuvvon láddjemiin leat leamaš positiivalaš váikkuhusat Oulanka álbmotmeahci dulveniittuide. Dikšojuvvon báikkiiin leat 22 % eanet šaddošlájat go láddjemeahttun kontrollabáikkiin. Dikšomeahttun niittuin dan sadjái lea eambbo measttaiduvvan niittuid šlájat sihke muorat ja miestagat. Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid 10 jagi bistán čuovvumis fuomášuvvui maiddái, ahte menddo fámolaš dikšuge ii elat buorrin: niittuide mihtilmas lieđđu šattuid galggašii diktit lieđđut ja siepmaniid gilvit ovdal láddjema. Muhtun niittuide reahkká láddjen juohke nuppi jagi. Ná dikšunresurssaid sáhttá čuozihit máŋggaide čuozáhagaide.
Dulveniittut leat mihtilmasat Davvi-Suoma stuorra luondduviđá jogaid guoraide. Nittuid mearri riikkasteamet lea geahppánan 1950-logu maŋŋá juoba 80 % earet eará jogaid huksema ja eanadoalu nuppástusaid geažil.
Oulanka álbmotmeahci dulveniittuid ođđasisdikšun álggahuvvui Meahciráđđehusa doaimmas jagi 1996. Dan maŋŋá niittut leat láddjejun measta jahkašaččat. Buohkanassii divššu olis leat leamaš gávcci čuozáhaga, maid oktasašviidodat lea sullii 7 hektára.
Divššu ulbmilin lea leamaš oažžut niittuid measttaiduvvama nohkat ja máhcahit báikkiid šlájaset ja ráhkadusaset dáfus fiinnis dulveniitun. Seammás gáhttejuvvo guovllu kulturhistorjjá.
Meahciráđđehus lea čuvvon niittu váikkuhusaid jagiid 1998–2008 njealji láddjejun čuozáhagas ja njealji veardidanjoavkoniittus, mat leamašan guhká divššokeahttá. Čuovvuma bohtosat leat čohkkejuvvon ja analyserejuvvon geasi 2008 áigge.
Dulveniittut dárbbašit divššu vai seilot
Dulveniittut seilot dušše aktiivalaš divššuin. Dikšumeahttumin dat šaddet rohtun ja luondduviđá meahccin. Čuovvuma bohtosiid vuođul plánejuvvojit ja ollašuhttojit niittuid dikšu dárkilabbot, ovdamearkan juoidá čuozáhagaid láddjejit dušše juohke nuppi jagi. Dánu niittuin bohtet loaktit nu máŋga šaddo-ja eallišlaja go vejolaš.
Logi jagi joatkašuvvan jeavddalaš divššuin Oulanka álbmotmeahci dulveniittut leat ožžojuvvon juo oalle buorre ortnegii. Plánejuvvo maiddái, ahte ođđa čuozáhagat valdojit divššu ollái lagamus jagiid, daningo divššu vuolde leahkki viidodat lea goit dušše sullii njealjátoassi Oulankajoga álgodulvaniituid mearis.