Suoma bivnnuheamos meahcceguovllu Giehtaruohttasis Eanodagas oaččui ođđa dálvelágan árktalaš dovddaldaga. Mánnočuovgga duovdagis lea rámššas Čáivárri ja ovddabealde lea giron dálvedolggiiguin. Dovddaldaga lea plánen gráfalaš plánejeaddji Tytti Muurinen.
Vánddardeaddjiide oahpes loddi ja Kekkosa mielladuovdda
Fitmes giron lea earenoamáš válljejupmi Giehtaruohttasa meahcceguovllu dovddaldahkan, go lotti deaivá measta juohkehaš vánddardeaddji várrevieltti dakŋasiin. Giron luohttá suodjeivdnái jalgadasain ja garvá johtti dávjá dušše viega dahje oanehaš girdimiin.
Maiddái dálvegirona duogábeale Čáivári báktelágan silueahtta lea oahpis Giehtaruohttasa vánddardeaddjiide. Máŋggat leat vánddardan duoddara davábeale Kalohtamađija mielde Suoma alimus vári, Halti, guvlui. Čáivári čohkas lea presideanta Urho Kekkosa 80-jagibáivvi gudnin giddejuvvon muitorákta, ja alážis leahkkasa oainnus presidentii ráhkis Boazojávrri čuoiganduovdagii.
Nuorra logi plánejeaddji
Giehtaruohttasa meahcceguovllu ođđa dovddaldaga lea plánen 24-jahkásaš Tytti Muurinen, guhte lea bargan Lappi luonddubálvalusain. Máŋggabealat bargguid áššehasbálvalusas čuovgagovvemii bargat oahpuin easkka geargan Tytti oaččui árvvolaš bargovásáhusa ja luonddubálvalusat fas ođđa nuorra jurdagiid.
"Elemeanta, mii bisui plánemis mielde álggu rájes, lei guovdalas dálvvi alitlágan ivdni. Háliidin dovddaldaga šohkut meahcceeatnama guorbasa ja mystihka, maid ainjuo ieš lavttan dan guvlui. Girona válljejin dovddaldatšládjan go mihttomearrin leai válljet ealli, man vánddardeaddji sáhttá duođaid deaivat luonddus birra jagi," Tytti muitala dovddaldaga duogážiin.
Giehtaruohtas lea Suoma bivnnuheamos meahcceguovlu
Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea guossemeari mielde bivnnuheamos Suoma meahcceguovlluin. Deháleamos sivva lea guovllu áidnalunddot luondu. Sáná vuhtii válddekeahttá buot Suoma badjel 1000 mehtera allosaš várit leat Giehtaruohttasa meahcceguovllus.
Giehtaruohtas lea Lappi guovttenuppelot meahcceguovllus nubbin stuorámus ja viidodagas dáfus badjel 200 000 hektára. Guovlu lea dehálaš doppe doaibmi golmmalot suvdilis luondduturismii čatnasan turismafitnodahkii, mat fievrridit áššehasaid duoddarii earret eará safáriide ja rávddu rudneoaggumii.
Lassidieđut