Finnmárkkubálggis

Dološ Finnmárkkubálggis manai geainnuhis guovlluid čađa Mearrabađas gitta Jiekŋameara riddui. Dat manai maiddái dálá Soabbada luonddumeahci čađa. Finnmárkkubálggis lei váldojohtolat ávdin mehciid čađa. Dat lei anus 1500-logu rájes gitta 1900-logu álggu rádjai. Bálgá mielde olbmot johte Finnmárkui nu gávppašit, guolástit go maiddái fásta ásaiduvvat dohko.

Erenoamážit garra nealgejagit (1695-1697) ja Stuorra Davvisoahti (1700-1721) bággejedje olbmuid johttát buoret áigáiboađu doaivvus davás Norgga riddui. Oahpistanrusttegin doaibman urat leat ainge oidnosis ja báikkuid vuhttojit jekkiin boares roviid bázahusaid.

Gávpealbmát, guolásteaddjit, báhpat, golleroggit ja virgealbmát leat johtalan Finnmárkkubálgá mielde 1800-logu loahpageahčen. Finnmárkkubálgá guoras leat boares beazit, maidda dološ johttit leat čálašan niibegežiin iežaset nammabustávaid. Boares beziid ruŋgguid alde sáhttá earuhit vuođđaloguid badjel čuođi jagi duohken. Johtolaga guoras leat Kaptukaslampit, gos finnmárkojohttiid várás lei dolin ávdinstohpu. Ávdinstobus vuhttojit šat eanaiduvvan bázahusat.

Finnmárkkubálgás lea ođđasit galbejuvvon sullii 35 kilomehtera Soabbatjávrris Laanilai. Oahpásmuva Finnmárkkubálgá johtolatgovvideapmái.