Gáppe-Jon báikki ássangieddi

Davvi-Lappi
Anár (www.inari.fi)
Leammi álbmotmeahcci
Čuozáhaga dikšu Meahciráđđehus.

 

Gáppe-Jon báikki ássangieddi Leammi Čoađginjávrri davágeahčen lea guovllus mearkkašahtti eanamearka ja duovddadahkki. Dat leat beakkán sámesoga boares ássanbáiki. Soga dovdoseamos almmái, Jouni Aikio dahjege Gáppe-Jovnna (1875 - 1956) lei iežas áiggi "boazogeaisár", soga oaivámuš ja patriárka. Ovdal Gáppe-Jovnna dán báikkis ásai Meneš-Ánde dahjege Guovža-Ánde, Ánde Juhánabárdni Morottaja (1853 - 1907), guhte lei dálu vuođđudeaddji. Maŋimuš soga ovddasteaddji fárrii eret dálus giđđat 2004.

Huksenollisvuohta muitala máŋggahápmásaš sámeeallinvuogis dan áigodagas, go olbmot ásaiduvvagohte fásta ássansajiide. Gáppe-Jon báikki ássangieddi lea sámiide dehálaš; dat gullá oassin Leammi guovllu sámekulturduovdagii. Sámiid kulturduovdda- ja huksenárbečuozáhagaid leat dássážii suodjalan hui uhccán, ja nuba Gáppe-Jon báikki suodjaleapmi mearkkaša maiddái riikka dásis.

Gáppe-Jon báiki háhkkojuvvui stáhtii 2002:s, ja dat lea laktojuvvon ollásit Leammi álbmotmeahccái. Kulturhistorjjálaččat divrras čuozáhagat leat Leammi viiddis álbmotmeahcis hui vánis. Historjjálaččat divrras visttit álbmotmeahcis leat maiddái Sállevári boares bigálusbáikkis ja golleguovllus ja dasa lassin vel Matti Musta ássangietti bás visoš. Gáppe-Jon báiki dievasmahttá vuohkkasit oppa Leammi álbmotmeahci.

Gáppe-Jon báikki várás lea nammaduvvon dikšungoddi, mii mearrida báikki ja dasa gullevaš visttiid ovddešteamis, geavaheamis ja dikšumis nu, ahte guovllu divrras sámekulturhistorjá ja árbevierroduovdda seailluhuvvojit. Báikki seilon boares dávvirat leat inventerejuvvon. Sámemusea geahču vuolde dávvirat buhtistuvvojedje, čuovgagovvejuvvojedje ja inventerejuvvojedje oassin sámemusea čoakkáldagaide. Meahciráđđehus luohpadii báikki dávviriid Sámemuseavuođđudussii giđđat 2008.

Gáppe-Jovnna giettis sáhtá fitnat báikkálaš fitnodagaid fárus.

Lasseđiedut:

• Gáppe-Jon báikki historjá (julkaisut.metsa.fi)