Urho Kekkonena álbmotmeahci luonddutiipat
Davvi goahccemeahcit
Urho Kekkonena álbmotmeahcci lea davvi goahccemeahcceavádagas, ja dan hálddašit viiddis, meahcceeanalágan vuovddit. Stuorimus oassi mehciin leat álki johtit, boares beahceguolbba sorvviinis ja háikkainis. Guosa meahccerádji johtá Suoločielggi duovdagiin, ja dan davábealde eai oktilaš guossameahcit olus leat.
Álbmotmeahci guovlu lea šattolašvuođa bealis viehka guorbbas: šaddošlájat leat viehka unnán, ja ránttos šlájat gávdnojit dušše ádjagiid ja jogaid gáttiin. Mehciin sáhtát oaidnit earet eará geardesámmáliid, skirriid, sarridiid, guohcarásiid, jeahkáliid, dakŋasiid, joŋaid, čáhppesmurjjiid ja guovžžamurjjiid. Ádjagiid gáttiin leat unnalágan rođut, gos šaddet ovdamearkka dihtii gollerásit, beatnatmuorjjit, darvánaddanrásit ja boaresgállárásit.
Marrasis jalgadii
Goahccemeahci ja duoddariid muorahis jalgadasa gaskii báhcá baskkes maras. Viidásepmosit marrasat leat álbmotmeahci oarjeoasis. Gilonanoaivvi vilttiin šaddá lagežiid ja skirriid ruossaneamis šaddán Gilonanoaivvi soahki.
Duottarjalgadasa šattolašvuohta lea vuollegis, das go šattut leat vuogáiduvvan guorbbas eanangierragii ja garra dálkkádahkii. Jalgadasa dábálaš daŋasšattut leat čáhppesmuorji ja guovžžamuorji, mii báitá roađi áigge šerresruoksadin. Duoddariid vilttiid ivdnejit lieđđunáigge maiddái varravárbbut, deaškedakŋasat ja lieđđedakŋasat. Suoločielggis sáhtát oaidnit hárvenaš, ráfáiduhtton noarssa ja jasain earet eará sámilruvdorássi. Alimus čohkaid juovain nággáruššet dušše jeahkálat, main dábálamosat kárta- ja geađgegatnajeahkálat.
Rámššas áhpejeakkit
Álbmotmeahci máttaoasi jeakkit leat mihtilmas Perä-Pohjola áhpejeakkit, maid dovdomearkkat leat čáhccás omut ja daid rastá johtti bovnnahagat Luiru- ja Riebanjogaid guovllus leat viiddis rabasjeakkit Lamminaapa, Riebanjeaggi ja Sieđgajeaggi, mat leat dehálaš lottiid bessenguovllut. Álbmotmeahci gaska- ja davviosiid jeakkit leat oalle uhcci ja Meahcce-Lappi áhpejeakkit, main lea asehaš lavdnji.
Ovdal Lokka dahkujávrri ráhkadeami Soabbada guovllus ledje sakka stuorát jeakkit go dál. Stuorimus dahkujávrri vuollái báhcán áhpejekkiin lei Posoaapa. Sullii 16 kilomehtera guhkki ja sullii 7000 hektára sturrosaš Posoaapa lei Suoma stuorimus oktonas áhpejeaggi. Dál das lea báhcan dušše unna oasáš.
Jeakkit leat luvttiid ja sámmáliid váldegoddi. Jekkiin sáhtát oahpásmuvvat maid čurolasttaide ja heavnnisávzzaide. Omus loktet leväkkö (Scheuchzeria palustris) ja muoskkáš, ja luvttit hábmejit dain sajiin stuorra šattolašvuođa. Goikásut báikkiid hálddašit dakŋasat, dego álgogeasis lieđđu olašrásit, ja dáin balssain sáhtát maid oaidnit luopmániid, guohcarásiid ja ehtemasaid. Rabas ábiid ealáskahttá duoppe dáppe smávva soahki, beahci dahje guossa.