Oulanga historjá
Guhká plánejuvvon álbmotmeahcci
Oulanka guovlu dovdui juo 1800-logu loahpabealde dan váikkuheaddji duovdagiin, boršu guoikkain sihke erenoamáš šattuin. Guossán máinnašuvvui vuosttas geardde vejolaš álbmotmeahcceguovlun juo jagi 1897, ja 1900-logu álggus biologat Vilho Pesola ja Einari Merikallio gártiiba guovllu earet eará njálggosfabrihkkár Fazera veahkeruđa doarjagiin. Maiddái máŋggat dáiddárat fitne oahpásmuvvamin Oulankai.
Álbmotmeahci vuođđudeami goitge hihtuđii vuos stuorrajuohku, ja de nubbi máilmmisoahti ja 1950-logus nu gohčoduvvon Guossáma guoikasoahti, go Oulankajoga ja Kitkajoga háliidedje buođđut elerávnnjibuvttadeami várás. Guoikkaid suodjaleami vujii earet eará guossánlaš láđđealmmái ja girječálli Reino Rinne rohkki. Viimmat fihttejuvvui, ahte luoddusuodjalaleapmi ovddida stuorru turismma ja guoikkat seastašuvve huksen doaimmain. Oulanka álbmotmeahcci vuođđuduvvui jagi 1956, ja dan leat maŋŋá viiddidan.
Boazodoalu ja vuovdebargguid árbi
Boazodoallu lea guođđán álbmotmeahccái luottaidis: lahppumuoraid njeaidin bohccuide biebmun ja das maŋŋá muoraid boaldin suinniid ja eará dakkár šaddama várás (su. porokaski) ja lahppumuoraid bázahusat. Bohccuid biebmun šaddaduvvui suoidni, mii gáibidii eanavuođu buorideami boaldimin. Áŋgiris dálviid badjealbmát fas njeide lahppu guosaid bohccuide jursinláhkai.
Maiddái máŋggat vánddardeaddjiid anus leahkki ávdinstobut leamašan álgoálgus badjealbmáid idjadanbáikkit, earet eará Puikkomeahccestohpu ja Ristikallio meahccestohpu. Guovttegearddat Taivalköngäs meahccestohpu dan sadjái árbašuvvá vuovdebargguid anus 1900-logu álggus ja lea maŋŋá váldon vánddardeaddjiid atnui. Ávdinstobus sáhtát nappo idjadit guovdu historjjá.
Kerojärvi ávdinstohpu huksejuvvui 1950-logus Keroharju guvlui plánejuvvon ássanguovllu huksenáigásaš doarjjabáikin. Seamma áiggiid Guossáma turismalávdegoddi huksehii Jusse meahccestobu.
Dulveniittuid leat avkinatnon guhká
Oulanka mihtilmas duovdagiidda gullet dulveniittut, maid jogaid dulvan doallá muoraheapmin. Oulankajoga biebmorikkis niittuide lea ovdal johttojuvvon vácci logit kilomehterat earet eará Paanajärvi ja Virranniemi giliin, ja suoidnebargguide leat sáhttán golahit moaddege vahku. Čohkkejuvvon suoinnit juogo fievrreduvvojedje dalán heasttain ruoktut dahje rádjui láhtui niittu ravdii vuordit dálvvi, goas daid dolvo dáluide šibihiid biebmun. Dál oassi niittuin dikšojuvvo erenoamáš niitošáttolašvuođa suodjaleami dihte.
Soađi luottat
Oulanka guvlui dahke dálve- ja joatkasoađi áigge máŋggaid partisána-fállehemiid, muhto guovlu sestui lihkus stuorra dáistalemiin. Hautajärvi gilis sáhtát oaidnit muhtun váralaš partisána-fallehemiid muitomearkka. Kiutakönkääi doalvu bálgá guoras dan sadjái sáhttá oahpásmuvvat ovddeštuvvon báhčingoahtái, gos leat gozihan Oulankajoga johtolaga.