Suoločielggi guovllu historjá
Suoločielgi lea sámeguovllus
Suoločielgi gullá ng. sámiid ruovttuguvlui. Suoločielggi duoddariid davágeahči gullá Anára Sápmái. Duoddariid lulábealde ledje Soabbada ja Soađegili sámesiiddat. Meahccebivdu, guolástus ja goddebivdu ledje dolin váldoealáhusat, main vuhttojit ainge mearkkat meahcis. Maŋŋelis stuorraboazodoalus šattai mearkkašahtti ealáhus guvlui. Boazodoallu lea sámiid ovddidan ealáhus, ja sámekultuvra oidno ainge bures guovllus.
Gollerumen buvttii guvlui olbmuid
Suoločielggi guovllus gávdnui vuosttas háve golli 1865:s. Ieš gollerumen Avviljohkii dáhpáhuvai 1870:s. Dalle huksejuvvui maiddái Avviljoga Kultala dahjege Kultala Stationi golli roggama ja gávppašeami goziheapmái. Alimus áiggiid guovllus barge olles 350 olbmo. Maŋŋelis, 1900-logu bealde golli gávdne maiddái Tankavaaras ja Leammis.
Turisma ovdánišgođii vehážiid
Vuosttas idjadanfitnodat, Laanila guossestohpu, gárvvásmuvai 1912:s, muhto duiskalaččat duššadedje dan nuppi máilmmisoađi áigge. Eatnangeaidnu Avvilii gárvvásmuvai 1914:s. Kaunispää alážii gárvvásmuvai hirsaviessu 1950-logus. Seamma áiggiid álggii maiddái jeavddalaš girdijohtolat Avvila girdišilljui. 1960-logus huksegohte duođas, ja nuba Suoločielgi gullá dál Suoma dovdoseamos ja bivnnuheamos turismaguovddážiidda.
Suoločielggi guovllu čađa lea mannan ee. dološ Finnmárkkubálggis, man mielde beasai Mearrabađas Suoločielggi badjel gitta Jiekŋameara riddui, Finnmárkui. Boazobálgáid ja boares johtolagaid lassin leat logijagiid mielde boahtán merkejuvvon vázzinjohtolagat ja luonddubálgát vánddardeaddjiid atnui.
Suoločielggi guovlu lea leamaš mearkkašahtti vánddardanguovlu máŋgalot jagi. Davvimáilmmi guorba luondu, viiddis oktilaš duottarguovlu ja dan birastahtti vuovddit leat hohkahan mátkkálaččaid ja vánddardeaddjiid. UK-álbmotmeahcci ja Davvi-Suoma meahcceguovllut leat geasuhusdahkkit, mat leat dahkan guovllu eanet ja eanet dovddusin. Viiddis suodjalanguovllut fálletge máŋggabealat molssaeavttuid luonddus johtaleapmái birra jagi merkejuvvon johtolagaid ja fuolahuvvon láhtuid mielde dahje iešráđálaččat kárttain ja kompássain jođi.