Mallá historjá

Luonddudutkiid paradiisa

Duottarsiemanásti. Govva: Tapani VartiainenÁlgaga Mallá suodjaleamis dagai Muonios váikkuhan guovlomeahccedikšu Justus Montell. Mallá ráfáidahttojuvvui jagi 1916. Montell lei áŋgiris luonddudutki, gii háhppehii measta golmmalogi virgejagi áigge čoaggit 30 000 šaddočájánasa čoakkáldaga ja čállit 72 publikašuvnna.

Luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeapmi oaččui nuorra, easka iehčanažžan šaddan Suomas leahtu, go luonddusuodjalanláhka ásahuvvui jagi 1923. Vuosttaš álbmot- ja luonddumeahcit vuođđuduvvoje jagi 1938. Dain Bállás-Ovnnesduoddara ja Pyhätunturi álbmotmeahcit sihke Pisavaara ja Mallá luonddumeahcit leat ain leame, earáid Suopma massii dálve- ja joatkkasoađi guovlluidluobahemiin.

Davvieananravda lea leamaš dutkiid beroštumi čuozáhahkan juo 1700-logu rájes. Mallá namuhuvvo áššegirjjiin vuosttaš geardde jagi 1746. Giehtaruohttasa guovllus jođiiga ee. itálialaš Ciuseppe Acerbi ja englándalaš Edward Clarke. Mearkkašahtti luonddudieđalaš barggu barggai maid Gárasavvona girkohearrá Lars Levi Laestadius jagi 1826 rájes. Gilbbesjávrre guovllu systemáhtalaš luonddudieđalaš dutkan álggii Helssega universiteahta Biologalaš stašuvnna vuođđudeami mielde jagi 1964.

Boares márkanjohtolat

Mallá luonddumeahci rastá manai dolin boares márkanjohtolat, mii buvttii márkanolbmuid lulde Duortnus-Muoniojoga ja Rádjeeanu bajás Gilbbesjávrái ja das vulos Jiekŋameara gáddái Ivgubahtii. Gilbbesjávrre gáddái stáhta huksehii 1900-logu álggus mátkkálaččaide guosseviesu, Silisstobu. Dálu isit Valde Viik barggai maid Mallá luonddumeahci fáktan.

Vuosttaš luodda dahkkojuvvui Gilbbesjávrái joatkkasoađi áigge 1941. Mátkkoštančuozáhahkan Gilbbesjávrre guovlu lea šaddan beakkánin juo ovdal luotta, daningo Suoma turismalihttu huksii Gilbbesjávrái vánddardanviesu juo 1937. Turistahotealla gárvánii jagi 1953.