Pyhä-Luosto historjá
Dološ várit
Pyhä-Luosto 35 kilomehtera guhkes várreráidu šattai badjel 2 miljárdda jagi dassái. Dat lea bázahus máilmmi boarrásamosiidda gullevaš váriin. Várit leat eanaš dološ meara riddo- ja bodnesádduin šaddan kvártasihta, mii lea báhcán, go boares váriid dipmásut geađgeávdnasat leat mollanan eret. Geđggiin sáhttá ain báikkuid oaidnit dološmeara báruid luottaid.
Namat muitalit dološ oskkus
Baseduottar lea namas mielde leamašan dolin Pyhä-Luosto vuovdesápmelaččaid bassi báiki. Sii fidne Oaffarhárjji sieiddis bivdimin háldiin bivdolihku ja oaffarušše dohko ovdamearkan gotti dahje bohcco osiid. Baseduoddara leamašange dehálaš goddebivdoguovlu ja maŋŋelis – gitta boazodoallokultuvrra álgoáiggiid rájes – boazodoalloguovlu.
Boares jáhkuid ja oaffaruššamiid fertejedje guođđit, go guovllu sápmelaččat jorbejuvvojedje kristtalašvuhtii jagiin 1620–1680. Dalle geavahuvvon gástabáikkiid sáhttá dovdat ainge daid namaid vuođul: Bassigástaláttu ja Bassigástagorži.
Vuovdebargokultuvrra luottat
Baseduoddaris sáhttá ain oaidnit guhkes gudduid ja dálvegeainnuid dološáigge vuovdebargokultuvrra ja muorarádjama muitun. Guovllu vuvddiid čulle 1800- ja 1900-logu molsašumis nu, ahte čogge vuvddiin stuorát muoraid. Vuovdedoallu joatkašuvai Baseduoddaris álbmotmeahci álgoálggolaš oasi vuođđudeami rádjai, jahkái 1938.
Luosto guovllus leamašan stuorra vuovdebarggut eandalii 1920- ja 1930-loguin. Njeidojuvvon dimbarat fievrriduvvojedje dálvit vuordit geasi golgadeami Kitinen gáddái, mii golgá várreráiddu davábealde. Luostos sáhttá oaidnit máŋggaid dimbbarbarttaid bázahusaid vuovdebargoáiggiid muittuheamen.
Turismabáikkis álbmotmeahccin
Baseduoddaris álggahedje turismma lágideami jo 1920-logus. Maiddái Luosto duovdagiid čábbodat lei áicojuvvon, ja guovlu váldojuvvui turismaatnui 1960-logu loahpa bealde.
Luosto ja Baseduoddara guvlui evttohuvvui álbmotmeahcci vuosttas geardde jo 1910. Plána ollašuvai dušše oasis, go álbmotmeahcci vuođđuduvvui 1938 Baseduoddara guvlui. Oktilaš Pyhä-Luosto álbmotmeahcci ollašuvai jagi 2005.