Bátneduoddara historjá ja oaidnámušat

Kultuvra ja ealáhusat

Bátneduoddara meahci geavaheapmi vuođđuduvai vel guokte čuohtejagi dassái goddebivdui, meahcástussii ja guolástussii. Anára fiesttar- ja davviosiin ledje bohccot jo 1800-logu álggus dálvit valjis, go dat ledje boazosápmelaččaid dálveguohtoneatnamat. Geassit bohccot bálge Jiekŋameara gáddái guohtut čuoikkahis rittuide, gos álddut gudde. Suoma ja Norgga rádjegidden j. 1852 esttii vehážiid mielde árbevirolaš johtimiid geasse- ja dálveguohtoneatnamiid gaskkas, danin máŋggat boazosápmelašbearrašat ja -sogat ohce obban ođđa eatnamiid Davvi-Ruoŧas ja-Suomas. Maiddái dálá Bátneduoddara guovlu lea nana boazodoalloguovlu, gos leat Bátneduoddara, Avvila, Sámi, Kuivasalmi ja Sállevári bálgosat. Boazodoallu leage okta guovllu dehalaš ealáhusain. Das boahtán boađut ja siidodietnasat dollet giliin ássiid.

Otná beaivve Guhtura gilis lea Bátneduoddara meahcis dušše birrajagi ássan. Gili birra leat boares giettit, maid ain láddjejit. Gietti šattut leat nu davviguovllu álgoálgosaš gieddešattut go máddin olbmuid fáros boahtán šlájat. Geaidnu Guhtura gillái huksejuvvu j. 1959. Geaidnoášši ordnii presideanta Urho Kekkonen go galledii čuoiganreaissustis Guhturis j. 1956.

Guhtura. Govva: Nina Raasakka

Golleroggan lea guođđán oalle bissovaš luottaid Bátneduoddara meahccái. Vuosttas gollegávdnosa Avviljogas barggai stáhta dutkanjoavku j. 1868. Virggálaš stáhta gohcima vuloš golleroggan álggii j. 1870, ja seamma jagi kruvdnu huksehii Avviljoga davvigáddái Kruunun Station stáhta virgeolbmuid gohcinbarggu álkidahttima dihte. Golli ohce maiddái báktevuođus ja ruvkedoaibma lei guovllus ealas 1900-logu guovtte vuosttas logejagi áigge. Duoid logijagiid stuorrafidnut eai goittotge lihkostuvvan ja daid bázahasat leat dál oaidnámuššan ja muitun olbmuid nieguin ja ealjárvuođas.

Báikenamat

Bátneduoddara guovllu báikenamain boarrásapmosat leat stuorra jogaid, jávrriid ja duoddariid namat. Daid álgoálgosaš mearkkašupmi lea šat hárve čilgemis. Dálá hámi báikenamat leat ožžon máŋggaid gielaid ja kultuvrraid oktasaš váikkuhusas. Álgoálgosaš anáraš- dahje davvisámegielat namma lea dávjá ožžon suopmelaš bálddalasnama, dahje namat leat rievdan sámegielat hámis álkit suomagielat hápmái. Golleroggit leat addán golleeatnamiidda ja lagašbirrasii namaid nu olbmuid, dáhpáhusaid go báikki iešvuođaid vuođul. Guvlui fárren davvisápmelaččat fas nammadedje duottareatnamiid bohccuid ja boazodoalu mielde. Vel dálge báikenamat sáhttet molsašuddat kártta ja kártabargi mielde.

Oaidnámušat