Anára vánddardanguovllu johtolagat

Vánddardanjohtolagat ja bálgát

Johtolagaid vuolginsajit

Buot guovllu merkejuvvon johtolagat vulget Anára girkobáikkis dahje dasttán gilis. Dárkilet dieđut vuolginsajiid birra gávdnojit johtolatgovvidemiid oktavuođas.

Luonddubálggis

  • Juvddu -bálggis 5,8 km. Luonddubálgá ala leat čohkkejuvvon máidnasat Juvdujoga johttiid, dáhpáhusaid ja guolástusa birra. Johtolat álgá Anára girkobáikkis Saarikoskentie-luottas sullii kilomehtera duohken Siida-museas. Bálggis čuovvu máttábeali gátti bajás Njoammelguikii ja máhccá fas gillái joga nuppi beali. Njoammelguoikkas sáhttá vel vázzit nana kilomehtera bajás guvlui bálgá ráigge Suhpeguikii.
    • Bálvalusat: Johtolaga guoras leat oahpistantávvala Juvdujoga vássánáiggi birra, heaŋggošaldi ja guokte dolastallanbáikki. Máttabeali gátti bálgás leat Suologuoikkas Njoammelguikii čuovggat ja dat dollojuvvo dálvviid rabasin muohttagis.
    • Loga lasi Juvddu bálgá birra ja geahča dárkilut dieđu gokko bálggis manná.
  • Muohtagámabálggis, 1,3 km. Muohtagámabálggis, mii bajásdollojuvvo giđđadálvviid guovvamánu gaskkamuttus cuoŋománu lohppii, johtá Anárjávrri gáddeeatnamiid mielde Juvduvuona njálmmis. Johtolaga vuolginsajit leat Siidda ja Hotealla Kultahovi šiljus.
    • Bálvalusat: Johtolaga guoras leat gávcci oahpistandávvala muohttaga birra.
  • Viđa áiccu luonddubálggis Roavveváris, 2,5 km, lea sullii 2 km:a duohken Ohcunváris (Ocomâš) oarjjás. Dat manná molšašuddi, váttislágan eatnamiid mielde. Luonddubálggis ii leat merkejuvvon dábálaš vuogi mielde, muhto meahcceluonddus ja guovllu historjjás muitaleaddji čuozáhagat (11) galget ohccojuvvot GPS-rusttegiin ja koordináhtaiguin. Ohcat oaivvilduvvon čuozáhagaid báikkit, govvideamit ja daidda guoskevaš barggut gávdnojit bálgá pdf-dieđihančállosis (www.luontoliitto.fi, suomagillii). Luonddubálgái lea álkimus beassat Roavvejárgeainnu geaži parkerensajis.
    • Bálvalusat: Ohcančuozáhagat leat merkejuvvon meahccái rukses muorračuolddaiguin.

Eará johtolagat

  • Anár - Ohcomaš -johtolat, 9 km. Johtolat vuolgá Anára girkobáikkis Davvi-Sámi luondduguovddáža buohta. Johtolat manná vuosttas vihtta kilomehtera boršu Juvdujoga guora boares háikavuovddi čađa ja dasto álgá vuostálat. Ovdal aláža nohket beazit ja loahpas lagešvuovdige, dasgo Ohcomačča aláš lea jalgat. Duottaraláža alde lea várddus Anárjávrri guvlui ja Bátneduoddariid, Muotkeduoddariid ja Leammi duoddariid guvlui. Jos máhccá seamma johtolaga mielde, de johtolaga guhkkodahkan šaddá 18 km. Alážis sáhttá joatkit mátkki maiddái Rivdolii, gosa lea 10 km (gč. Rivdol - Ohcomaš -johtolat) dahje njulget Roavvejávrái (Ruávijävri) (3 km), gosa boahtá meahccebiilageaidnu
    • Bálvalusat: Johtolaga guoras leat guokte dolastallanbáikki ja Ohcomačča beaivestohpu. Bálggis lea merkejuvvon ruksesivdnásaš muorračuolddaiguin.
    • Oaidnámušat: Ohcomaš
  • Roavvejávri - Ohcunvárri -johtolat, 3 km. Johtolaga vuolginsadji lea Roavvejávrri parkerensajis, sullii 15 km:a duohken Anáris. Ollen dihte Roavvejávrái galgá vuos vuodjit Anára girkosiiddas sullii 2 km davásguvlui njelješgeainnu (E75) mielde ja dan maŋŋá jorggihit Áŋŋelgeidnui (nr 9553). Áŋŋelgeainnu mielde vuddjojuvvo sulli 3 km ja de jorggihuvvo Roavvejávrái manni čievrageainnu ala. Čievrageainnu mielde šaddá vuodjit sullii 9 km. Ohcunvári johtolaga álgooassi manná beahcevuovddis smávva jeakkážiid bokte. Maŋimuš kilomehtera áigge vánddardeaddji šaddá gakcut ceakkolágan vieltti lagešvuovddis ja de viimmat buvtteha jalges duoddarii ja duottaralážii. Duottaralážii gánnáha gakcut, dasgo doppe lea hui várddus juohke guvlui. Ruovttoluotta máhccojuvvo seamma johtolaga mielde, goas oppa mátkki guhkkodahkan šaddá 6 km. Mátkki sáhttá joatkit maiddái Anára girkosiidii (9 km) dahje Rivdolii (10 km).
  • Rivdol - Ohcomaš -johtolat, 10 km. Johtolat vuolgá Rivdolis Nuoraid- ja luonddumátkkoštanguovddáš Vasatokka šiljus. Doppe johtolat manná Suolojávrri (Suáluijävri, anárašgillii) ja Gonešjávrri (Konišjävri, anárašgillii) bokte Ohcomažžii. Ruovttoluotta sáhttá máhccat seamma johtolaga mielde, goas mátki čoggo oktiibuot 20 km. Ohcomačča alde sáhttá joatkit maiddái Anárii, gosa lea 9 km (gč. Anár - Ohcomaš -johtolat).
  • Bealbbejávrri meahccegirku bálggis, 5 km, vuolgá 3 km:a geahčen Davvi-Sámi luondduguovddážis, Sarviniemigeainnu parkerensajis. Bálggis manná čáppa boares álgovuovddi čađa meahcceládduid ja jávrriid guora. Johtolaga geažis lea boares girkogieddi, man birra leat luondduniittut. Girkogietti ravddas lea bures seilon Bealbbejávrri girku. Ruovttoluotta sáhttá máhccat seamma johtolaga mielde, goas johtolaga ollesguhkkodahkan šaddá 10 km. Girku luhtte rohtte maiddái bálggis Bealbbevutnii (Piälppáávuonâ, anárašgillii), gosa lea 3 km. Bealbbevuonas lea fanashámman, hirsagoahti ja dolastallanbáiki.

  • Bieggajávrri johtolat, 1,5 km. Bieggajávri lea erenoamáš vuogas vánddardančuozáhat bearrašiidda. Johtolaga vuolginsadji lea Bieggoaivvi parkeransajis sullii 9 km:a duohken Anára girkosiiddas. Vuos vuddjojuvvo Anáris sullii 6 km Avvila guvlui njelješgeainnu mielde ja de jorggihuvvo Bieggoaivvi alážii manni čievrageainnu ala. Čievrageainnu mielde vuddjojuvvo sullii 2,5 km. Bálggis manná duolba duottareatnamiid mielde, main šaddet lagežat ja beazit. Ruovttoluotta máhccojuvvo seamma johtolaga mielde, goas oppa mátkki guhkkodahkan šaddá 3 km.

    • Bálvalusat: Bieggajávrri lávvu. Bálggis lea merkejuvvon muoraide ja čuolddaide fiskes njealjehasmearkkaguin.

Sajáiduvvan máđijat

  • Geađgejohka (Keđgijuuvâš, anárašgillii) - Guovžurjávri -johtolat, 11 km. Vuolginsadji lea 4 kilomehtera Anáris Gihttela guvlui, Geađgejoga parkerensajis. Johtolat manná Kivenjärvi, Gaska-Guovžurjávrri (Koskâ-Kuávžurjáávráš, anárašgillii) ja Guovžurjávrri bokte fas vuolginsadjái.
    • Bálvalusat: Kivenjärvi, Gaska-Guovžurjávrri ja Guovžurjávrri gáttiin leat dolastallanbáikkit. Bálggis lea merkejuvvon muoraide oránšaivdnásaš málamearkkaiguin.

Čuoiganjohtolagat

Anár - Bealbbejávrri meahccegirku -čuoiganjohtolat. Govva: Pasi NivasaloAnára girkosiidda lahkosiid vánddardančuoiganláhtut bajásdollojit guovvamánu gaskkamuttus gitta cuoŋománu lohppii. Láhtut ordnejuvvojit oktii, guktii vahkus. Giđđadálvve čuoigansesoŋŋa guhkkodahkii leat váikkuheamen muohtadilálašvuođat.

  • Juvdujoga čuoiganjohtolat, 9 km. Johtolat vuolgá Davvi-Sámi luondduguovddáža šiljus ja dat čuovvu Juvdujoga máttabeali gátti gitta Suhpeguikii. Doppe láhttu manná joga rastá ja máhccá fas Anárii ja mohkohallá Juvdujoga davvegátti vuvddiid siste. Oanehut čuoiganmohkki (6,7 km) šaddá go manná vuos joga rastá Njoammelguoikka heaŋggo šalddi mielde (sabehiid ferte guoddit) ja de máhccá joga davvegátti mielde Anárii.
  • Anár - Ohcomaš -čuoiganjohtolat, 19 km. Johtolat vuolgá Anára girkobáikkis Davvi-Sámi luondduguovddáža buohta. Johtolat manná Ilgadisjávrri (Ilgeejävri, anárašgillii) bokte Ohcomačča aláža ala. Johtolat vuolgá Anára girkobáikkis Davvi-Sámi luondduguovddáža buohta. Johtolat manná Ilgadisjávrri (Ilgeejävri, anárašgillii) bokte Ohcomačča aláža ala.
  • Anár - Bealbbejávrri meahccegirku -čuoiganjohtolat, 19,5 km. Čuoiganjohtolat manná vuos Bielbajávrri meahccegirkui manni mohtorgielkávuojáhaga mielde 6 kilomehtera ja dasto vánddardančuoiganláhttu joatkašuvvá sierra johtolahkan. Ruovttoluotta Anára girkobáikái johtolat máhccá Bealbbevuona bokte Anárjávri jieŋa mielde.
  • Juvduvári čuoiganstadion 3 / 5 / 10 km. Juvduvári čuoiganstadion lea Anára girkobáikkis, sullii kilomehtera geahčen guovddážis Gihttelgeainnu guoras. Stadionis vulget 3 ja 5 kilomehtera guhkkosaš čuovgaláhtut ja 10 kilomehtera guhkkosaš čuovggahis láhttu. Láhtut leat gilvo- ja teknihkkaláhtut ja dain leat čuigojuvvon ee. SM-gilvvut 1999:s.

Meallunjohtolagat

  • Anárjávri heive hui bures meallumii ja suhkamii johtolatválljemiid dáfus. Jávrri duháhat sullot fállet čáziid alde johttiide suddjes sajiid, muhto Anárjávrris gávdnojit maiddái measta juo jalges biekkusis ábit. Jávrri birra melodettiin sáhttá čoggot mátki gitta sullii 250 km.
  • Gohttensajit gávdnojit valjis Anárjávrri dadjat juo ávdin gáttiin ja sulluin. Anárjávrri sulluin lea maiddái soames ávdinstohpu, maid sáhttá atnit ávkin jávrri alde jođedettiin.
  • Anárjávrri alde melodettiin lea buorre muitit ahte dálki sáhttá nuppástuvvat johtilit ja danin kanohtta galggašii leat "mearradohkálaš". Go vuolgá guhkes meallunvánddardeapmái, de galggašii leat ovddežis vánddardanmeallunhárjánupmi. Maiddái liigeniestti gánnáha váldit mielde, dasgo heajos dálkin vánddardeapmi sáhttá bistit guhkit go lei jurddašuvvon.
  • Vánddardankárttaide lea merkejuvvon johtolat Njižžejávrri ja Čeavetjávrri čázádaga bokte Anárjávrri Ganjalvutnii (Konjâlvuonâ, anárašg.).

Sihkkelastinjohtolat

  • Boares Menešjávrrigeainnu meahccesihkkelastinjohtolat, 55 km, vuolgá Anára girkobáikkis. Dat guorada Boares Menešjávrrigeainnu, gávvá Solojávrái ja jorggiha fas ruovttoluotta, ladnjedallá várrevilttiid mielde Áldočuožžunoaivvi (Vaamenseisomapää, suomagillii) oarjjabeale Anára girkobáikki guvlui.
    • Bálvalusat: Dolastallanbáiki Čievroaivvijávrris. Johtolat lea merkejuvvon ránes muorračuolddaiguin, main leat sihkkelmearkkat.

Mohtorgielkámáđijat

  • Dálvit Anárjávrri alde johtet dábálaččat mohtorgielkkáiguin, dasgo gaskkat leat guhkit ja jiekŋa guoddá gaskamearálaččat juovlamánus miessemánnui. Merkejuvvon mohtorgielkámáđijat mannet Anárjávrri jieŋa mielde Njellimii, Čeavetjávrái ja Avvilii. Eatnan mielde johtolagat vulget Ohcejohkii, Gáregasnjárgii ja Bátnejávrri bokte Avvilii. Johtolagaid mielde beassá gitta Jiekŋameara riddui.
  • Vaikko jieŋa alde olgobáikegoddelašge sáhttá johtit mohtorgielkkáin friddja, de lea dorvvoleamos johtit johtolagaid mielde. Jos áigu johtit goikeeatnama ala lágiduvvon mohtorgielkámáđija mielde, de galgá háhkat Meahciráđđehusa máđidjalobi.

Lobiid sáhttá oastit Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas Anáris, Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáikkis ja Meahcirađđehusa nehttagávppis (www.eräluvat.fi, suomagillii).