Bállás-Ylläsduoddara johtolagat

Vánddardanjohtolagat ja bálgát

Bállás-Ylläsduoddara guovllus leat oktiibuot sulaid 350 km dihkkáduvvon geassejohtolagat.

Johtolagaid vuolginbáikkit

• Vánddardanjohtolagat vulget eanas giliin ja turista­guovddážiin, mat leat álbmotmeahci lahkosiin.

Luonddubálgát

• Guovllus leat oktiibuot 18 luonddubálgá, main 13 Ylläsä, 3 Bállása ja 2 Ovnnesduoddara birrasis.

Riekkesjohtolagat

• Bállásduoddara birrasis leat guokte riekkes­johtolaga.

Eará johtolagat

• Guovllus leat njeallje guhkes vánddardanjohtolaga: Heahttá - Bállás (55 km), Ylläs - Olos (69 km), Ylläs - Bállás (69 km) ja Ylläs - Levi (47 km).

Čuoiganjohtolagat

• Bállás-Ylläsduoddariid guovllus leat badjel 500 km čuoiganjohtolagat, main eanas oassi leat mášiinnaiguin fuolahuvvon. Čuoiganjohtolagat leat merkejuvvon duottarbadjosiin ja jekkiin ruossagalbbaiguin ja vuvddiin alit báttiiguin dehe alit golmmačiegagiiguin muoraide. Äkäslompolo, Ylläsjávrri, Bállásduoddara, Vuontispirtti ja Heahtá girkogili lahkosiin láhtut heivejit sihke virolaš ja luistenčuoigamii. Oassi doaresbeale láhtuin leat meahcceláhtut, maid vuođut leat vuddjojuvvon mohtorgielkkáin. Fitnodatolbmot fuolahit guovllu láhtuid. Sii leat buvttadan maid láhttogárttaid: Ylläs - Aakenusa láhttogárta, Muonio earenoamáš láhtut ja Heahtá láhtut. Gárttaid sáhttá oastit guovllu turismafitnodagain ja luondduguovddážiin.

Muohtagámamáđidjat

Muohtagámamáđidjat leat merkejuvvon Ylläsduoddara guovllus luondduguovddáš Kellokkaas Kesänkijärvii Kuertunturii ja Kukastunturii. Bállásduoddaris lea 3 km guhkkosaš Dálvebálggis, mii heive muohtagápmagiin johttimii. Heahtás lea muohtagámamáđidja Jyppyrä ala.

Bállás-Ylläsduoddara luonddubálgát

Ylläs

• Moloslaki bálggis, 11 km

  Totovaara bisánanbáikkis vuolgá luonddubálggis, man birra johtimii gánnáha várret oba geassebeaivvi. Bálggis lea merkejuvvon bihcabáhcatdihkkáiguin. Čuozáhatoahpástagaid mielde vánddardeaddji sáhttá oahpásnuvvat guovllu eallišlájaide, geologiijai ja historjái.

  • Bálvalusat: Niritsa guossavuovddi vuoiŋŋasbáiki

• Girončiehpas, 15 km

  Luondduguovddáš Kellokas šiljus dehe Ylläsjärvi čierastallanguovddážis vuolgi luonddubálggis. Bálggis lea dihkkáduvvon girona luodda -mearkkaiguin. Bálgá fáddán lea duoddara geologiija.

  Johtolat garvá rámšoduoddaris Ylläsä Keskisenlaki birra. Čáppa Kellostapuli gura geađgás gaskii leat biddjon rasttildanmuorat, nu ahte johtin lea álki.

  • Bálvalusat: Vuoiŋŋastanbáikkit leat Kahvikeidasis ja Varkaankurus.

• Latvajärvi Njukčabálggis, 6 km

  Totovaara bisánanbáikkis vuolgi luonddubálggis lea dihkkáduvvon njukčamearkkaiguin. Bálggis oahpásnuhttá guovllu lottiide, njiččehasaide, guliide ja eará miellagiddevaččaide. Čuozáhatoahpástagat leat buktojuvvon ovdan iešvuđot dáiddalaš vugiin, mii juo iešalddes lea oaidninveara. Latvajärvi loddedoartnas, mii lea bálgá gaskkamuttus, leat áiccaduvvon badjelaš 80 loddešlája.

  • Bálvalusat: Latvajärvi gáttis lea loddedoardna.

• Dálvebálggis, 1 km

  Kellokasa luondduguovddážis vuolgi luonddubálggis ii leat dihkkáduvvon, muhto dat vuhtto bálggisin muohttagis. Oahpástagaid fáddán lea dálveekologiija.

  • Bálvalusat: Bálgá guoras lea goahti.

• Dollavárremeahcci, 1,5 km

  Äkäslompolo - Gihttela luoddaguoras vuolgi dollaváriide oahpásnuhtti bálggis lea merkejuvvon moalamearkkaiguin.

  Linkupalos lea luonddučuozáhat, man báktevuođđu muitala badjel 2 miljárdda jagi áigi dáhpáhuvvan dollavári russumiin. Geologat hupmet meara vuolde russon vulkánain, coahkásii bordahuvvan gunas ja geađgiluvvan doallavárreguovllu čievrras. Eatnamis bastá čájehit juobe dollavári russunráiggi báikki. Muitalusat Sámi dološ dollaváriin ja Álppáid allosaš váriin leat nappo leamaš duođat.

  • Bálvalusat: Vuolginsajis lea lávvu.

• Varkaankurubálggis, 3,5 km

  Kellokasa luondduguovddáža šiljus vuolgi, muhtin sajiin rasttildanmuoraiguin rustejuvvon riekkesjohtolat lea merkejuvvon ruoná háldimearkkaiguin. Doaibma- ja miellagiddevaš čuozáhatoahpástagaid mielde sáhtát riepmat Varkaankuru taigavuovddi "smávvadutkin". Varkaankurus lulli ja davvi deaivvadeaba. Guosaid, skábiid, ávžžaid, leibbiid ja šáljaid itkkus šaddet boskkat ja sáhpalrásit.

  • Bálvalusat: Bálgá guoras leat dolastallansajit.

• Niesakero meahccebálggis, 2,7 km

  Bálgá vuolginbáiki gávdno go vuodjá 4 km doaresluotta, mii vuolgá Luosu gilis ja doalvu Hevosmaa-nammasaš báikái. Muorragalbbaiguin merkejuvvon 2,7 km guhkkosaš luonddubálgá lea Kolari meahcivaljidikšunovttastus plánen ja huksen. Bálggis oahpásnuhttá dološ meahccekultuvrii ja meahcivaljidikšumii.

  • Bálvalusat: Bálgá guoras lea goahti, dolastallan- ja čáhcebáiki ja láktabáikkiin rasttildanmuorat.

• Ylläslompolo luonddubálggis, 3 km

  Johtolaga vuolginbáiki Ylläsjärvi lulábealde lea Ylläslompolo orustanbáikkis. Sulaid 3 km guhkkosaš, muhtin oassái rasttildanmuoraiguin rustejuvvon bálggis manná boares guossavuovddi čađa unna čáppa meahcceláddožii. Luonddubálgá lea plánen ja huksen Sámi birasguovddáš, ja dat lea merkejuvvon stoalppuiguin. Čuozáhatoahpástagat muitalit niitokultuvrras, boares vuvddiin ja jekkiin. Sihkkelastinjohtolat, mii manná Ylläsjärvi birra, manná loddedoartna bakte, ja jeakki rastá joatkahuvvá rasttildanmuorrabálggis Ylläsjärvii.

  • Bálvalusat: Vuolginbáikkis lea loddedoardna, gosa beassá maid rullastuoluin. Bálgá guoras lea goahti.

Pallas

• Vatikuru luonddubálggis, 3 km

  Vuolgá Bállásduoddara luondduguovddáža nurkkis. Bálggis mohkásta Bállásduoddara gilggas, ja dan guoras oahpásnuhttojuvvo duoddara eallimii ja kultuvrii.

• Pyhäjoki luonddubálggis, 3,5 km

  Bálgá vuolggabáiki lea Bállásluotta guoras lahka Bállásjávrri gátti, Pyhäjoki vulos. Bálggis oahpásnuhttá Pyhäjoki gátti earenoamáš šattolaš guossavuovdái ja dan ealánšlájaide. Pyhäjoki muhtin saje rámšobáktegáttit ja vuovddi boares muorat duddjojit earenoamáš allaáiggálaš mielladili.

• Bállása luondduláhttu, 3 km

  Luondduláhttu, mii vuolgá Bállása hotealla čiegas, oahpásnuhttá duoddara dálvelundui ja dan dálvvis vuogáiduvvanvugiide.

Heahttá

• Goddebálggis, 2 km

  Goddebálggis ii leat álbmotmeahci siste, muhto dat laktása guvlui ja dan historjái. Bálggis álgá Duottar-Sámi luondduguovddáža šiljus, ja dat oahpásnuhttá goddebivdui. Bálgá guoras leat máŋggat dološ godderokkit ja ággásat. Bálggis lea merkejuvvon goddebácciide giddejuvvon gacca luottaiguin. Bálggis lea Heahtá lagašguovllu johtolagaid oassi ja dan mielde beassá ee. čuovggahuvvon álšabálgái.

• Jyppyräbálggis, 2 km

  Bálgát, mat molkkohallet Jyppyräváris, eai leat álbmotmeahci rájiid siste, muhto dat laktásit guovllu historjái. Bálggis vuolgá Duottar-Sámi luondduguovddáža šiljus. Dávvaliin, mat leat bálgá guoras, muitaluvvo guovllu historjjás, mihcamárdoallovugiin, boastafievrrideamis ja sieidegeđggiin. Luonddubálggis vuolgá luondduguovddážis Mihcamárbálggisin, man mielde sáhttá gizzut Jyppyrävári nala. Várrečohka nalde leabbanit fiinna oainnáldagat birastahtti duottarlundui. Bálggis máhccá ruoktot luondduguovddážii Boastabálggisin. Bálggis lea Heahtá lagašguovllu johtolagaid oassi ja dan mielde beassá ee. čuovggahuvvon álšabálgái.
  • Bálvalusat: Jyppyrävári čohkas lea várdogoahti.