Kattila historjá

Nuuksio álbmotmeahci davveoasis, Kattilas, Kaitlampi gáttis johtti sáhttá deaividit vuordemeahttun oainnu: stiilla bealis dievaslaš funkšuvnnalaš-šloahtta guhkkin eret eará viesuin.

Torpárláhka ja gearbmašgáskkástat bukte ođđa oamasteaddjiid

Dadjet ahte Kattila dállu lea ožžon namas eanansaji nuorttaráji alde gávdnon bákterokkis. Dálu oaččui álggos láigodállofriddjavuođalága bokte oamastussii gárdima ovddeš láigodálolaš. Eljas Erkko ostii dálu bággoakšuvnnas jagis 1934. Sus lei jurddan vuođđudit Kattilai iežas aviissa bargiide vuoiŋŋastanviesu. Báikki idylla reakčanii, go Erkki eamit gaskkahalai gearbmašii Kattilas ja dadjet ahte dat maid gomihii vuoiŋŋastanviessojurdaga.

Čáhppesruohttasa ja dálkasšattuid šaddadeapmi

Erkko vuvddii dálu Biibbaldutkansearvvi eaiggáduššan Alsano-oasusgoddái jagis 1935 ja dalle álggahuvvui maid funkšuvdnastiilasaš E. Salminen sárgon vuoiŋŋastanruovttuid huksen. Dán oktavuođas lea leamaš sáhka oskkujoavkkus, man namma lea Hartelaččat (Hartelaiset), maid árbin livčče báhcán geallára lávgungárit.

Alsano osttii Kattila gilvindihti čáhppesruohttasa (lat. Scorzonera hispanica) ja eará šattuid, maid lei jurddan vuovdit oasusgotti iežas dearvvasvuođagávppiin. Seamma áiggiid ásahuvvon ođđa apoteahkkaláhka meroštalai čáhppesruohttasa apoteahkabuvttan ja dagai váddáseabbon oasusgotti fitnodatdoaimmaid. Alsano mearridii vuovdit Kattila ja áiddo gárvánan geađgeviesu agronoma Hovilai.

Máŋgga báikkiisida bokte stáhtii

Ovdal guovllu sirdáseami Helssega gávpoga hálddašeapmái 1970-logus Kattila eaiggádušai magistar- Karttunen, Gávpeovddasteaddjiidlihttu ja lágádus Kustannus Oy Otava. Helssega gávpot hálddašii guovllu 20 jagi, gitta Kattila dállui háŋkejuvvui stáhtii ja oassin álbmotmeahci miessemánus 1996.