Leammi godderoggit
Davvi-Lappi
Anár (www.inari.fi)
Leammi álbmotmeahcci
Čuozáhaga dikšu Meahciráđđehus.
Árrá goddebivdinvuogit
Dološ Leammi ássiide goddi leai dehalamos sálašealli ja biebmogáldu. Geađgeáiggi álggus gotti bivde lagamustá sáittiiguin, dávggiiguin ja njuolaiguin. Árámus bivdovuogit vuođđuduvve dábálaččat gotti áđesteapmai sajiide, main vuođgŋámin leamašan meahcásteaddjit sáhtte báhčit daid beaktilit. Leammi eatnamat jalges guolbaniiguin ja čeakko johkamiellit heivejedje bures goddebivdui. Bivdu dávgiin ja njuolain joatkašuvai oppa ovdahistorjjálaš áiggi ja maŋŋelisge eará bivdovugiid bálddas.
Dálkkádat liegganii sullii 8000 jagi dassái ja guovllu šaddo- ja eallišlájat šadde máŋggabealagin. Biepmu meari lassáneapmi dagai vejolaččan maiddái vaehkadatlassáneami Anára guovllus. Stuorru veahkadaga dárbbuide ovddiiduvvojedje beaktilut bivdovuogit, ja atnui válde gotti áidebivddu. Gottit vuojehuvvojedje áittid siskkobeallái, gos daid čuggejedje sáittiin jámas. Lea vejolaš, ahte Leammis lea leamaš anus maiddái bivdovuohki, mas gottiid vuojehedje johkii ja bivde čázis sáittiin ja dávggiin.
Roggebivdu
Árámus dihtton bivdorokkit Suomas leat áibbas árámus geađgeáiggis, muhto roggebivdduin leai davvi servošiid eallimii stuorra mearkkašupmi eandalii geađgeáiggi loahpas ja árrámetállabajis (s. 3000 oáá. – 200 máá.). Ruovdebadjái boađedettiin roggebivdu gulul geahppánii. Bivdorokkit sáhtte leat oktonas dahje logit juos eai čuođitge joavkkut. Bivdoroggeráidduid ráhkadedje dávjá vuovderádjái, gottiid duottariid geasseguohtoneatnamiin beahceguolbaniid dálveguohtoneatnamiidda geavahan sirdašuvvanjohtolagaid gurrii. Gottiid vudje dávjá stivrenáiddiid mielde roggeráiddu guvlui. Gottiid beassan báhtui rokkiid gaskka čaggui áiddiiguin. Gottiid vuojehedje rokkiid guvlui roggeráiddu johtolaga mielde ja daid balde siidduin rokkiid guvlui. Bivdorokkiid sáhtte roggat maiddái njárgageahčái dahje muotkki rastá, gottiid johtinguovllu ektui doarrás. Dalle sálašmearri bácii rájálažžan, daningo maŋis boahtti gottit besse rokkiid dievadettiin dorvvolaččat rokkiid badjel. Vuojehanmeahčástusas gottit gahčče rokkiide, eaige beassan dain doarvái johtilit dahje ollege bajás. Vuojeheaddjit godde rokkiide gahččan gottiid sáittiiguin.
Leammi Heargejávrri ja Sotkajávrri gaskkas lea okta Suoma stuorámus bivdoroggevuogádagain. Ráidui gullet 261 rokki ja dat lea veháš badjel golbma kilomehtera guhki. Heargeguoikka davábealde áibbas Heargeguoikka stobu lahkosis lea sullii kilomehterbeale guhkkosaš ráidu. Eará guovllu roggeráiddut leat olu unnit. Leammis dovdet 31 sierra roggeráiddu, main lea oktiibuot 975 rokki.
Gáldut:
Halinen, P. 2004. Ihminen Lemmenjoella. Esi- ja varhaishistoria.
Teoksessa Kajala, L. (doaimm.). 2004. Lemmenjoki – Suomen suurin kansallispuisto. Meahciráđđehus. 335 s.