Leammi gollehistorjá

Vuosttas gollešáviheapmi Avviljogas

Anára gollehistorjá álgá 1800-logu gaskkamuttus, goas senáhta ásahan ekspedišuvdna dagai vuosttas gollegávdnosiid gieldda máttaosiin Lohttu - ja Avviljogas. Geassit 1869 Avviljohkii bohte mearráalbmát Jakob Ervast Oulus ja Nils Lepistö Raahes. Albmá guovttos doiddiiga Avviljogas muhtun vahku áigge guokte kilo golli. Duon gávdnosis oaččui álggu Anára vuosttas gollešáviheapmi, man hohpolamos jagiid 1871–1872 áigge Avviljogagáttis orro árvvoštallama mielde 500 – 600 olbmo golleohcama dihte. Golleohcciid guovddášbáiki leai stáhta virgeolbmuid doarjjabáikin huksejuvvon Avviljoga Kultala, dahjege Kruvnnu Stationa Golleguoikka davvegáttis. Kruvnnu Stationa leai doaimmas 1870–1900. Dan visttit leat ovddeštuvvon ja váldovisti lea rabas galledeaddjiide.

Jahkečuođi molsagis golli ohcan Anáris leai čoahkkanan Avviljoga oalgejogaide Laanilai. Leammis eai velá dan áigge johtán go oktonas golleohccit, muhto solžžat golli gávdnomis hohkahedje guvlui 1900-logu álggus lasi roggiid. Jagi 1902 Leammái vuođđuduvvojedje badjel 70 váldima. Golli gávdnui goit unnán ja golleohcciid mokta nogai fargga. Leammi oaččui báhcit ráffái velá muhtun logijagiid áigái.

Golle mokta badjánii Leammis

Rántel dálus, Anárjoga gáttis eret leahkki vieljažat Niilo, Uula ja Veikko Ranttila bohte ohcat golli Leammái geassit 1945. Vieljažat čohkkejedje iežaset ohcamiid golleohcamage geahččalan boazohálddašeaddji Gápe Jon (Jouni Aikio) rávvagiid čuovvumiin Morgamádjaga vulogeahcái, áibbas Váijoga njálmmi lahka. Golli gávdnuige oalle govttolaččat ja čuovvovaš gease Leammái bohte lasi roggit. Solža mearkkašahtti gávdnosiin jođálmuvvai ja gollegávdnosat ožžo almmusvuođa láđiin – ráhkadiiba Suomi Filmi maiddái ealligovvateahteriin miehtá Suoma čájehuvvon oanehisfilmma gollidoidimis. Niilo Ranttila muitalii 1940-logu loahpas čuovvovaččat:

"In mun dálvit dárbbašan maidige bargat, golli gal reahkkái. Buoremus vahkuid áigge 1948 golli bođii moadde kilo. Eat mii goit ožžon leat ráfis, dasgo solžžat ja láđđečállosat gesse albmáid Leammái." (Kursiverejuvvon sitáhtat Lemmenjoki-girjjis)

Guđđa Leammis jođálmuvai ja 1940-logu loahpas váldimiid mearri Leammis leai lahka čuođi juo. Leammái ásaiduvve jahkelogi loahpas earret eará Heikki Kokko, Matti Kullervo Korhonen, Jaakko Isola ja Jukka Pellinen, geain maŋŋelis bohte Leammi legendáralamos golleohccit. Golleohcan viiddui Morgamádjagis eara sadjái Leammi birrasii: Ruittuäytsái, Jäkälä-äytsái ja Miessijohkii.

Jagi 1949 vuođđuduvvui Pellisa meahccestobus Lappi Golleohcciid Liihttu dikšut Leammi golleohcciid áššiid. Ovttasbarggu dárbu golleohcciid gaskkas leai čalmmus ja váttisvuođaid sihke gaskavuođa riidduid váivvidan servošii váillahuvvui ortnet. Lihtu lahttomáksun leai guokte grámma golli ja maiddái jahkásaš lahttomáksu dikšojuvvui golli geavahemiin ruhtan. Lihtu mielde fidnejedje buoridit Leammi johtolatoktavuođaid: guvlui earret eará jalgejedje guokte girdingietti dávvirfievrredeami várás ja jeavddalaš fanassáhtut Leammis álggahuvvojedje. Lihttu lea ain otnege mearkkašahtti Lappi golleohcciid ovdogohcci.

Álbmotmeahcci vuođđuduvvo ja rogganmašenat bohtet

1950-lohku buvttii mielddistis nuppástusaid, main ledje Leammi golleohcamii guhkálaš čuovvumusat. 50-logu rádjai golli leai ohccojuvvon almmái ja goaivu –vugiin, muhto jagi 1951 Kullervo Korhonen buvttii vuosttas rogganmašiinna Leammi gollešilljui. Golli máilmmimárkanhaddi goit gahčai 1950-logu álggus ja geahččaleapmi bácii oanehažžan. Korhoses muitun geahččaleamis báhce stuorra vealggit. Mašiinnat ledje juohke dáhpáhusas boahtán Leammái bissovaččat. Nubbi mearkkašahtti nuppástus leai Leammi álbmotmeahci vuođđudeapmi jagi 1956. Gollesadji bácii álbmotmeahcerádjema olggobeallai, muhto meahcci birastii dan. Golleohcciid searvi ii vuostálastán meahci vuođđudeami, gohan dat ii beare hehttešivččii golleohcama. Eallin Leammis 1950-logu álgobealde leai ealas, muhto buohkat eai golleoohcamis lihkostuvvan.

"Lihkku ja ámmátdáidu geahpededje garra gieđain Leammi golleohcciid. Máŋgga lihku ohccái garra bargu ja das fidnejuvvon árvvohis bálká eai reahkkán eallima vuođđodárbbuide. Sii ledje beahttašuvvan ja vulge eret golleeatnamiin. Yrjö Hummarkoski ja Arvi Koivisto guđiiga maŋŋáseaska Puškojohgáddái galbba:"Tivola lea vuolgán. Oažžubehtet doallat visot." Muitun dás leat Tivola meahccestohpu."

Agibeaivválaččaid áigi

Golleguovllut laktojuvvojedje Leammi álbmotmeahccái dan viiddideami oktavuođas jagi 1971. Seamma jahkelogis mašen golleohcan beasai fártii álbmotmeahccestáhtusis fuolakeahttá. Stuorra golleohcciid joavkkut ledje vuolgán eret Leammis 1950-logus. Sitkadamos ohccit, nu gohčoduvvon Leammi "agibeaivválažžat" ledje goit báhcán.

"Jaakko Isola šattai oktooruhin Miessii go rogganskihpárat jávke birra, Golleohcan lihtu nubbi ságájođiheaddji Jukka Pellinen jámii vearjodáistaleamis, Heikki Kokko gártai náitosii, Niilo Raumala ráhčat Puškkus, Heikki Pihlajamäki hábmii kuvermeanttas Miessis, Veikko Nevalainen šaddađii sálahtaid ja rabárberaid váldimisttis Jäkälä-äytsis, Matti Kullervo Korhonen báhtarii rogganmášenvelggiidis váldomearaid duohkái ja Yrjö Korhonen mársii rogganmášiinna guođđán máđiid mielde Leammái šaddat ođđa legendáran."

Dáid beakkán agibeaivválaččaid lassin Leammi gollejogažiin johte čuovvovaš jahkelogiid áigge oktonas golleohccit, muhto jaskasut jagit ožžo joatkkašuvvat velá guhká. Agibeaivválaččaid áigi Leammis nogai 1980-logus, go boares buolvva golleohccit okta nuppi maŋŋá vulge golleeatnamiin gii ealáhatbeivviidis doallat, gii Anára girkoeatnama Lihkuohcciid bálstái agálaččat oađđit.

Golleohcan Leammis dál

Ođđa buolvva boahtin Leammái duođaštuvvui 1980- ja 1990-loguin. Dalle golleohcan leai ožžon olu almmolašvuođa medias ja golleohcangilvvut ledje geasuheaddji lusta. Ekonomalaš dilli máilmmis leai fas dan stellelmasas, ahte golli máilmmimárkanhaddi leai badjánan garrasit ja roggamis bođii eambbo gánnehahtti. Dán muttus golleroggama luondu leai juo nuppástuvvan, daningo mášenroggan leai loahpalaččat vuoitán. Golleohcama mekaniserešuvvan dagahii soahpameahttunvuođaid golleohcama ja luonddugáhttema guoski árvvuid gaskkas. 1990-logus máŋggat luonddusuodjalan - ja ruvkeláhkii guoskevaš riiddut ledje čoavdinláhkai ain gitta diggis, goas golleohcciid vuostebealde ledje luonddusuodjaleaddjit, goas Meahciráđđehus.

Dál Leammis leat 25 ruvkebire ja sullii golbmalogi goaivoroggiid váldima sihke golledoidinlobi. Mašenroggamiin golli oažžut jahkásaččat badjelaš 20 kilo, goaivoroggamis buorrái kilo veardde. Geassebaji áigge Leammis orrot čuođenáre olbmo golleohcama geažil. Dálá ruvkeláhka bođii fápmui jagi 2011. Láhka heaitá mášeniin golleroggama Leammi álbmotmeahcis. Mášenroggiin lea ovcci jagi áigi joatkit roggama ja dan lassin jahki áigi čorget ja ortnet roggansaji eatnamiid. Jagi 2020 okta siidu Leammi gollehistorjjás jorggiha, go mášenroggan nohká. Goaivoroggit jotket ain.

Sitáhtat Lemmenjoki-girjjis.

Gáldut:

Kajala, L. (doaimm.). 2004. Lemmenjoki – Suomen suurin kansallispuisto. Meahciráđđehus. 335 s.

Kummala, S. & Ärrälä, I. (doaimm.). 2011. Onnen hippuja. Aikalaiskuvaa Lemmenjoen kultamailta. Törmä-Ärrälä Oy. Helsset. 208 s.

Stigzelius, H. 1987. Kultakuume. Lapin kullan historia. Suomen matkailuliitto. Gummerus, Jyväskylä. 256 s.