Seitseminen luondu

Hárjjit

Jiekŋaáiggi čielgaseamos mearkkat Seisemises leat hárjjit mat leat davvi-mátta linnjás. Álbmotmeahci oarjeoasi ráddje Seisemisharju, mii badjána 20 m bajábeallái birrasa ektui. Dan alimus báikkit, Rappumännynmäki (220 mehtera meara dási bajábealde) ja Kulomäki, leat jiekŋaáigge maŋŋásaš mearra- ja jávreáigodagaid áigge badjánan suolun meara dási bajábeallái. Seitsemisharju nuorttabealde lea coages Salmiharju, man mielde johtá geaidnu Pitkäjärvi meahccebartii.

Niittut ja guohtumat

Álbmotmeahci máttaoasis leat Koveron kruvnnavuovdedálu bealddut, niittut, áidojuvvon meahcceeatnamat ja vuovdeguohtumat birrasiinnis, mat hábmejit divrras oppalašvuođa. Árbevierrobiotohpaid šlájaide gullet earret eará ketosilmäruoho (Euphrasia stricta), tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum) ja paimenmatara (Galium album) sihke Satakuntas guovlulaččat áittatuložaš pussikämmekkä (Coeloglossum virid).Árbevirolaš eanadoalu mielde šaddan birrasiid figget gáhttet guođohemiin ja láddjemiin. Bartta šilljobirrasa čiŋahit dološáigge rudda- ja čikŋašattut.

Jeakkit

Álbmotmeahci viidodagas badjel bealli leat jeakkit. Beahcejekkiid ja suhkkes meahcceguossavuvddiid lassin Seitsemises leat viiddis muorahis jeakkit (nevat). Stuorámus oassái guovllu jekkiide leat plogen ádjagiid 1960- ja 1970-logus. Jagi 1987 rájes álbmotmeahci luonddudili lea máhcahan ovddežiin divvumiin (www.metsa.fi). Jekkiin leat giđđat ja geassit dievva eallin. Hurrit gihket giđđat cugŋuid alde. Guorggat ja njuvččat šaddadit čivggaideaset jeaggeládduin, Uhcačovžoš loaktá bures jeakki ja vuovddi rádjeavádagas. Seitseminen jekkiin sáhttá deaivat maiddái davvin oahpes šlaja, rievssaha.

Boares vuovddit

Álbmotmeahci váimmus lea jo jagi 1910 suodjaluvvon Multiharju luonddudili vuovdi. Doppe boarráseamos beazit, main lea galbabárku, leat lagabui 400 jagi boarrásat, ja daid máddagiin leat velge oaidnimis buollingobit – mearkkat ovdalis leamašan meahccebuollimiin. Duoppil dáppil boaresguossavuovddi gasku šaddet boares suhpeboaranat, muhto eanaš oassi lastamuorain leat njaŋgut eatnamis sámmáliid siste.

Boares vuovddit leat maiddái Pitkäjärvi birrasis sihke Seitsemisjoga guorain ja jeaggesulluin. Boares vuvddiin loktet bures máŋggat ráigebessejeaddjit: cihceskuolfi, govusskuolfi, čáihni, uhcalivkkár ja girdioarri, jagi 2000 áitatvuloš kártema mielde ain eanet áitojuvvon šládja. Boares vuovddi šlájaide gullet maiddái harajuuri (Corallorhiza trifida), raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) ja nukkamunuaisjäkälä (Nephroma resupinatum). Muorat, mat misket, fállet eallinbirrasa máŋgga áitatvuloš divrái.