Ohcejoga guovllu luondu
Ohcejoga guovllu luondu lea duođaid áidnalunddot. Ceakkovielttat Ohcejohleahki lohkkojuvvo Suoma álbmotlašduovdagiidda, ja Deanuleagi áibmadas oidnosat čuhcet veagal čalbmái. Johkalegiin ja duoddariid vuolágeahčen šaddet muorat, muhto duottarbadjosat leat dadjat juo jalgadat.
Ohcejoga geologiija birra
Ohcejoga bajildushámiin vuhttojit čielgasit maŋimuš jiekŋaáiggi, Veiksel-jiekŋaáiggi mearkkat. Nannánjieŋa váikkuhusa dihte agibeaiboares báktevuođu ala čoggui bođueanaávdnasiin eanavuođđu. Jiehki vuođus suddančáziid deavdin tunneliid golgamat jorbejedje ja sirrejedje geađgeávdnasiid. Ohcejoga ja Deanu buolžasajit riegádedje dán suddančáziid fievrridan čievrras ja sáddos.
Geađgešlájaid hárrái Ohcejoga báktevuođđu lea guovttejugolaš. Ohcejohleagi oarjjabealli lea čohkiidan čuvgesránes dahje rukseslágan ja čuorbmaslágan granulihtain, nuorttabealli fas ránes stáhpegneaissas.
Vuovdeordda muoradagat
Ohcejohka lea goahccevuovdeavádaga davábealde. Dáppe vuovdeordda leat hábmemin lagežat. Measta jalges duottarbadjosiin leat vurrolagaid goike skierreguolbanat ja viiddis jeakkit ja guorba duottarjávrrit.
Duokkot dákko goittotge ceaggá čohkkesruoná, vuollegis ja oaksás háika muitun vássán lieggaset áiggiin. Dálkkádaga dáfus oiddolet johkalegiin šaddet juoba boares beahcevuovddit. 1900-logu gaskkamuttus gilvojuvvojedje maiddái báikkuid beazit bohtuid mielde.
Guovllus šaddet maiddái lagešvuovddit, maid suoldne- ja duottarlastamáhtu leat duššadan measta ollásit, nu ahte leat báhcán dušše jalgŋát mieskat.
Eallin ravddamuš rájiid alde
Máŋggat šattut ja eallit leat Ohcejogas iežaset leavvanguovllu ravddamuš rájiid alde, ja muhtun šlájain leat bohciidan maiddái iežaset vuollešlájat. Guovllus šaddet badjel 600 bohccešaddošlája, maid siste leat maiddái moanat hárvenaš šlájat.
Bessejeaddji loddešlájat Ohcejogas leat čuođemađe, ja davvišlájat leat valjis daid joavkkus. Guovllus johtaleaddji sáhttá deaividt ovdamearkka dihte goaskima dahje rievssatfálli.