Mallá luondu
Nuorra Skandat ja boares vuođđobákti
Giehtaruohttasa nuortadavvičiegas Suoma miljárddaid jagiid boares vuođđobákti deaivá Skandaid váriid geologalaččat nuorra báktevuođu. Guovllu stuoraduoddarat leat riegádan Skandaid várremáhccaseami áigge čuđiid miljovnnaid jagiid dás ovdal. Gilbbesjávrre alimus duoddarat dego Sáná (1029 mmdb) leat hápmahuvvan vuođđobávtti nala boahtán ráktogeđggiin. Mallá lea šaddan oktanaga dainna. Sáná ceakkobávtti nalde sáhttá oaidnit čielgasit váriid máhccaseamis šaddan bajimus ráktogeađggi ravdda. Dan vealudási gearddáhagain bajimusat leat gollama gierdavažžan suddjen vulobeale gearddádagaid, mat mollanit álkit.
Váriid máhccaseami maŋŋel eananvuođu sirddádagat, jieknabaji maŋŋelaš eananloktaneapmi ja erošuvdna leat hábmen duovdaga dakkárin, manin mii dan dál oaidnit. Árktalaš áŋgiris dálkkádagas ráktogeđggiid hápmahuvvan lea mihtilmas. Lieggasa molsašuddamiid dihte bávtti giera játná, viidu ja loahpas luoddanaddá. Čáhci bahkke luoddanemiide ja jiekŋuma mielde viiddida luoddanemiid. Loahpas bákti cuovkana bođulaiggahahkan, mat firret fittiid mielde váriid vuollái.
Árktalaš dálkkádat
Stuoraduoddariid guovlu lea Suoma dáfus spiehkastatalladin mearradásis. Giehtaruohttasa várrečohkain sulaid 40 ceaggánit badjel duhát mettara allodahkii. Jiekŋameara lagašvuohta dahká dálkkádagas mearralágána dehege láktaseappo go eatnasiid earáid Duottar-Sámis.
Mallá guovlu gullá šaddoeanandieđalaččat avádahkii, masa váikkuhit sihke árktalaš ja alpiinnalaš dagaldagat. Ealániiid eallinbirrasii ja dihttomii váikkuhit nappo sihke davvivuohta ja allodatgorit. Máŋgga šaddošládjii lea namalassii allodat mearradásis dat mearrideaddji dagaldat, mii mudde menestumi.
Gilbbesjávrre guovllus muohta suddá marrasiin geassemánu álgogeahčen ja jieŋat vulget Gilbbesjávrres mihcamár sulaid. Máŋggat davviduoddariid jávrrit suddet jiekŋagokčasis goitge easka suoidnemánu beallemuttos. Šaddobadji lea Eurohpa oaneheapmoseamos joavkkus, dušše sulaid 101 jándora, suoidnemánu gaskaliekkasvuohtadilli lea + 10,9 ºC, ođđajagimánu -13,9 ºC ja oba jagi gaskaliekkasvuohtadilli -2,3 ºC. Muohttaga gassodat lea stuorimus cuoŋománus, gaskaárvvu mielde 96 cm. Galmmas lea geassetnai lahka, daningo unnit Mallá čohkkaguovllu báktevuođus lea unnimusat 45 mettara asu agálaš girssi gearddádat.
Gilbbesjávrre biologalaš stašuvdna
Mallá ealániid lea dutkan logijagiid áigge Helssega universiteahta Gilbbesjávrre biologalaš stašuvdna (www.helsinki.fi, suomagillii). Stašuvnna dutkandoaimma ruŋgun leat guhkesáigásaš čuovvundutkamušat, mat laktásit dálkkádahkii, šattolašvuhtii, unnanjiččehasažiidda, lottiide ja beađuide. Stašuvdna lea ee. Davviriikkalaš SCANNET –dutkanstašuvdnafierpmádaga oassi.