Buljju luondu

Jekkiid ja váriid meahcceguovlu

Buljju meahcceguovllu lulágeahčen leat sihke stuorajeakkit ja vuollegis várit, main šaddet eanas guosat. Go boahtit Eanodagabeallái, de ovddal boahtá guosa ordarádji, man davábealde šaddet vel beazitja lagežat. Buljjumeahcceguovllus leat váriid lassin maid muhtin oalle vuollegis duoddarat.Guovllu lulágeahčen lea Buljjoduottar, mii lea 471 mehtera alu. Duoddarat, matleat maid badjel 400-mehtera alladat, leat dat duoddarat mat leat guovllu davá-ja oarjjábealde dego Kätkä-, Gorsa-, Skierre-, Ávesuorre- ja Bealdoduoddarat.

Boraspiret ja lottit

Buljju meahcceguovllus leat máŋggat smávitboraspiret dego buoidagat, miŋkkat ja nirppit. Vitmes vánddardeaddji sáhttáoaidnit dálvet maid čeavrá luottaid, maid lea álki dovdat. Meahcceguovllusleat maid stuorát boraspiret: geatkkit ja guovžžat. Maid albasiid jagumppiid sáhttá oaidnit duollet dalle.

Buljju meahcceguovllu viiddes jeakkit geasuhit lusaset máŋggaid gálašeaddjilottiid ja eará lottiid, mat leat mihtilmasat dáidda jeaggeguovlluide. Aktonas lubmejeaddji oažžu olmmájin bihčosa, mii lávlloda rievdameahttumis jienain. Rávgošvarrásat leat hui mihtilmasat oaidnitálgogeasis dalle go dain lea gihkenáigi. Jeakkis sáhttá oaidnit maiduhcačovžožiid ja loađgguid. Duollet dalle sáhttá áiccadit jeakki bajábealdegirddašeaddji jeaggefállá.

Eanalottiin meahcceguovllus leat rievssahat ja čuvččat. Guovllus bessejit maid máŋggat čáhcelottit, dego njurgot, skoarat ja stuorafiehttagat. Jos loddeberošteaddjis lea lihkku, sáhttá son maid oaidnit Suoma čábbámus čáhceloddin máidnojuvvon gárggogoalssi, mii maid gohčoduvvo suomagillii "ungelo". Boraspiriin sáhttá álkit earuhit cizášfállá, mii jođánis sojiidisguin girddaša ja čuovvu sállaša; ja allagasas almmis skirvehalli goaskima.