Mallá eallit
Duottarlottit
Mallá ja Gilbbesjávrre earenoamáš šlájat leat rievssatfálli, boaimmáš, skáiti, skuolfi, láfol, giron ja čierggesrásttis. Duottarbálljážiid ealli lea maid cizot.
Marrasiid tiipašládja lea Sámi eanangoddeloddi biellocizáš dehege giellavealgu. Gostege máilmmi eará sajes eai leat nu eatnat biellocizážat go marrasiin, mat birastahttet Gibbesjávrri. Biellocizáža searvvis marrasiin lávlu ja ruošká vintán, mii lea okta Sámi mehciid váldošlájain.
Eanas Mallá lottiin leat bárbmolottit, muhto dálvvástallitnai leat. Rievssatfálli, rievssat, giron, garjá, vuovdegaccet ja gaccet bastet ceavzit Giehtaruohttasa dálvvis olbmo veahki haga. Oba Giehtaruohttasa guovllus bessejit oktiibuot 97 loddešlája.
Beađut ja unnanjiččehasat
Mallá ja Gilbbesjávrre guovllu njiččehasain oidnosepmosat leat njoammila lassin eatnatlohkosaš unnanjiččehasažat. Sáhpániid ja goddesáhpániid máddodatmolsašudda-mat 4 - 5 jagi áigodagaid mielde váikkuhit njuolga maid daid bivdi njiččehasaid ja beaiveboralottiid dihttomii ja máddodaga givrodahkii. Buriid sáhpánjagiid áigge boralottiid bessen lihkostuvvá ja heajos sáhpánjagiid áigge boralottiid čivggat jápmet nealgái. Unnanjiččehasažiid eatnatvuohta sorjá nirppi, buoidaga, riebana ja maid hui hárvenaš njála populušuvnnaid sturrodagas. Alimus jagiid maid boaimmaža, loađggu, skuolffi ja skáitti bessenbohtosat leat buoremusat. Stuorabeađuin geatki ja albbas leaba Mallá bissovaš orrut.
Goddesáhpán
Goddesáhpán lea stuoraduoddara mihtilmas unnanjiččehasaš, man eallin lea vuogáiduvvan duottarbálljážiid diliide. Dálvet goddesáhpán lea suojis buollašiin ja beađuin muohtaskálvviid vuolde. Jos biebmofuorkkát bistet, dehege jasaid sepmolat leat dárbahassii, de dat lassánit cugŋo vuolde. Máŋggaid buriid biebmojagiid ja jotkkolaš laskama čuovvumuššan goddesáhpánmáddodagat sturrot nu stuorisin, ahte eallinsadji nohká ja goddesáhpánat vulget vánddardit ohcat ođđa eallinbirrasiid. Goddesáhpánmáddodagaid maŋimus stuora loktaneapmi ja vánddardeapmi lea deaivan 1970-lohkui. Jagi 2007 goddesáhpánat laske ja lihkadišgohte, mii einnostii vánddardeami. Vaikko goddesáhpánat dihttoje dábálaš dihttonviidodagaid lulábealde, vánddardeapmi nogai ovdal go das háhppehii gárganit ovddešlágán stuoravánddardeapmi, mii livččii ollán Vuovde-Sápmái.
Mallá beaivelottit
Giehtaruohttasa gálkadoalli vehkkes duottarniittuid šattut ealihit sierranas beaiveloddešlájaid, maid nuorravuođa muttut ellet dušše dihto duottaršattuin. Ovdamearkkadihte davvesilbadielkku (Clossiana polaris) máhtu atná biebmunnis noarssa (Dryas octopetala) ja ruvdorási (Cassiope tetragona). Gilbbesjávrre guovllus leat dihtton 340 beaiveloddešlája, main guđanuppelogi šlája buot Suoma gávdnosat leat doppe.
Duottarniittuid beaiveloddešlájat atnet buorrinnis duottarmáilmmi hárve liegga muttuid ja eallima joatkahuvvamii vuogas diliid. Ijahis ija geažil beaivelottit girdet heivvolaš áiggiid ijatbeaivái. Idjabeaivelottiin máŋggat idjagirdit ja mihttárat girdet goitge easka gask`ija maŋŋel go beaivi lea johtán duoddara duohkái jávkkohahkii. Duottardivrrit leat dávjá fearggaideaset dáfus čáhppadat ja guolgát, vai dat čoakkále ja seailluhivčče beaivvi lieggasa iežaset gorudiidda nu dárkket go vejolaš. Oanehis geasi áigge beaivelottiid girdináigi lea dábálaččat suoidnemánus.