Muitalusat Matti Mustas

Matti Musta (1873-1951), guhte dovdojuvvui maiddái namaiguin Váábu Mátti ja Iŋggá Mátti, lei eret Menešjotnjálmmis. Matti riegádanbáikkis su ássangieddái lea njuolggamusat sullii gávcci kilomehtera.

Musta bearrašis ledje alimus áiggiid bohccuid lassin guokte gusa. Gusaid biebmamis lei ollu bargu dalá goavis dilis. Jeaggehoaššat geasehuvvojedje dálvit herggiiguin stobu lusa. Geahččaliiba Matti maiddái goikadit lagas jeaggeláddo niitun nu ahte rokkai dasa goivvohaga. Matti dovdojuvvui arvilis almmájin, guhte ii vuollánan. Dát boahtá ovdan maiddái Frans Veskoniemi čuovvovaš muitalusas.

Matti gumpebivddus

Anára guovllus ledje 1900-logu álggogeahčen eanet gumppet go dán áigge, ja bohccuid oaguheaddji gumppiid lávejedje bivdit. Matti ja Hendde-Bávval leigga duoddaris geahččamin ealu. Lei dipma gassa muohta, ja dasa lassin vel gumppet das lahkosiin. Albmáguovttos fuobmáiga guovtte gumppe luottaid ja jurdileigga čuoiggahišgoahtit návddiid. Matti čuoiggai ovddalluđenbissuinis ovddabealde.

Gumppeguovttos oruiga dollemin duoddarii, ja Matti vikkai doapmat daid ovddabeallai. Son áiggui cakkastit gumppiid ruovttoluotta, goas dat máhcašeigga iežaska luottaid mielde. Bissu orrugođii menddo lossadin guoddit, ja nuba Matti guođđilii dan láhttogurrii. Su maŋis čuoigi Hendde-Bávval guođđilii maiddái dávviriiddis seamma sadjái, gosa Mattige lei biergasiiddis guođđán. Bávval goittotge jurddašišgođii ahte ammal Matti lei oaivvildan ahte son dat galggai guoddit maiddái su dávviriid. Nuba son jorggihii ja finai čoakkašeamen láhttogurri guđđojuvvon dávviriid: rehpuid, jáhka - ja vel dan bissuge.

Buolaštišgođii. Go Matti viimmat juvssai gumppiid, de dat eaba jorggihange ruovttoluotta muhto jotkkiiga duoddarii. Muhto gumppeguovttos leigga váiban. Sámeniibbiinis Matti časkkii lagežis guokte nana soappi, maiguin son fallehii gumppiid. Rávjágumpe báhtarii, muhto ciikku son lihkkohii gaidnadit. Son cokkai gumppe muohttaga sisa, amas galbmot - son go ii diehtán, goas gearggašii ruovttoluotta náhki njaldit.

Matti čuoiggadii ruovttoluota ja vurddii goas beare deaivat iežas skihpára. Almmái ii goittotge dihtton gostige, ja nuba Matti čuoiggai lagamus dállui idjadit. Hendde-Bávval vuhtii luottain ahte Matti lei fitnan duoddaris ja máhccan ruovttoluotta. Nuba songe jorggihii. Maŋit iđit soai vulggiiga viežžat dan gumppe. Muhto gumpe leige ealáskan, vaikko vel heajos ortnegis. Ja vuot geavai dego ovddit beaivve: bissut báhce obbasii, go albmáguovttos čuoigaleigga maŋŋái. Guovttá soai leigga gievrrabut go gumpe, ja nu soai fidniiga dan duolji.