Njellima oaidnámušat
Ruovdeverrát
Ruovdeverrát lea seakka luokta Njellimjávrris ceakko bákteravddaiguin. Dan earuha Anárjávrris dušše seakka eanaguotku, man mielde manai soađi áigge strategiijalaččat dehálaš Jiekŋamearaluodda Beahcámii. Ruovdeverráha ja dan lahka Maadâjävri (suom. Matjärvi) gaskasaš guvlui huksejuvvui bealuštanlinnjá dálvesoađi áigge. Gaskaráfi áigge Ruovdeverráha válde badjelasas ja dan lahkosii huksejuvvojedje doarjjabáikkit ja mášengivvirbeasit ovttastahttihávddiiguin. Ruovdeverráhii doalvu merkejuvvon bálggis ja doppe lea ofelastingalba, mii muitala guovllu soahtehistorjjás.
Njellima dimbbarsuvdinrenne
Njellimjávrri ja Koskmuujävri (suom. Keskimöjärvi) gaskii huksejuvvon dimbbarsuvdinrenne čuožžu muitun 1920- ja 1930-loguid stuorra dimbbarbargguin. Daid áiggiid dimbbarsuvdin lei áidna gánnáhahtti vuohki doaimmahit muorramateriála industriija geavahussii. Dimbbarsuvdinrenniid bukte lei vejolaš suvdit dimbariid ain guhkkelis ja eambbo boaittobealde báikkiin. Museadoaimmahaga 1994-1995 ođasmahttán dimbbarsuvdinrenne lea 304 mehtera guhkki. Dimbbarsuvdinrenne luhtte lea maid kopiija dan áigásaš vuovdebargobarttas.
Muotkevárri
Sullii 30 kilomehtera geahčen Njellimis lea golmma riikka rádjestoalpu Muotkevárri. Suoma, Norgga ja Ruošša ráji deaivvadanbáiki lea bivnnuhis tuvrabáiki earenoamážit dálvet. Muotkevárri lea rádjeávádagas, gos lea lohpi johtit dušše lobiin.
Bassi Golmmaoktasašvuođa ja Trifon Beahcánlačča girku
Njellima čáppa muorra ortodoksagirku lea huksejuvvon jagis 1988. Girku lea bálvalusgeavahusas ja dat lea rabas birra jagi gallededdjiide. Trifon Beahcánlačča bassivádjolus borgamánu loahpas johtá Njellimis Čeavetjávrái. Njellimis dollo maid jahkásaččat fásttu áiggi ávvudeami, maslenitsa.